Bå!
”Kokonaisuus on ratkaisevaa, ei se mitä näemme vain osassa askeleen kineettistä ketjua, eli vain jalkaterässä. Suurin osa ns. askelvirheistä on peräisin lihasheikkoudesta tai rajoittuneesta liikkuvuudesta nivelpinnoilla… Jalkaterän pyrkiessä pronatoitumaan liian tuetussa kengässä se törmää jokaisella askeleella liikettä rajoittavaan kappaleeseen… liikesarja heijastuu koko kehoon, jolloin kengän takia lihaksen saavat koko ajan väärää informaatiota” (1).
Asiaa. Kilpakengillä lenkille. Täytistäkö pitää juosta asvaltilla, missä pehmokenkiä voi tarvita (nojoo, jossain tarvii, muttei Helsingissä).
C. Dita-Tomescu – ”Ohjelman kiintopisteitä ovat sunnuntaiaamun 35-40 km:n lenkki kiihtyvällä vauhdilla…” (2).
Lisää asiaa. Pitkillä hitailla oppii just sitä, junnaamaan hitaasti pitkään. Crescendo rules! Malttia ehtii harjoitella alkumatkasta.
G. Szabo – ”Kolmen-neljän tunnin päivittäinen juoksu- ja muu harjoittelu vaativat vastapainokseen valtavat määrät ruokaa, ja unta jopa 14 tuntia vuorokaudessa (3). M. Bakken – Pyrkii… nukkumaan 10,5-11 tuntia vuorokaudessa” (4).
Krooh puuh, 4 h harjoittelua + 14 h nukkumista + 8 h töitä =… ? – pitää olla tarpeeksi hyvä, että voi vähentää tuota viimeistä.
”Marius (vitonen 13.06.39) ei venyttele koskaan… ’Oletteko koskaan nähnyt kenialaisen juoksijan venyttelevän?'”
Vau! Eiväthän ne jäniksetkään. Eivätkä ravihevoset. Silti, tätä pitää miettiä. Itse nojaan lenkin jälkeen puuhun puoli minuuttia; onko se turhaa? M. B. harrastaa hierontaa päivittäin ja käyttää myös kylmää vettä à la P. Radcliffe.
Viitteet Juoksija 1/2006:
(1) T. Niskanen H. Hännisen jutussa, s. 74.
(2) M. Hannus, s. 77.
(3) Tulospörssi, s. 1.
(4) H. Aasbø, s. 26-27
Suksihiihtelyä 
14.02.2006 0:35 |
CRESCENDO – HITAASTI KASVAEN!
Jee jee, tunnistan tuosta loppukiihdyttelystä mieleni, mutten toistaiseksi ruumistani…ehkä sekin aika vielä koittaa. Minä kyllä venyttelen, muuten jalat hajoo. Pää hajoaisi ennemmin noissa Bakkenin kylmissä kylvyissä!
Saarni
15.02.2006 16:01 |
Joo, pitänee uskoa omia tuntemuksia ja jatkaa venyttelyä.
30.05.2007 7:54 |
”Klompsukengät hevon kuuseen”
http://dagarkvak.wordpress.com/2007/05/28/halsenas-behandlingsmetod/
14.04.2008 13:36 |
J. Holmén venyttelee (ja on nähnyt kenialaistenkin venyttelevän; (iso J 2/2008 ). Pyrin välttämään auktoriteettiuskoa, mutta… jatketaan venyttelyä.
07.02.2010 15:43 |
Lisää unimarsuja: M. Dominquez, säännöllisesti yhdeksän tunnin yöunet ja kolmen tunnin päikkärit (1). Tietty kolmenkin tunnin työpäivä on lyhyt, jos sen tekee juoksemalla (kolmen tunnin maratonvauhti lasketaan elitlöpareilla palauttavaksi…), joten jää vuorokaudesta hiukan aikaa muuhunkin kuin treenaamiseen ja unen laittamiseen kuulaan.
1) ? 2010: Marta Dominquez: juoksee ja nukkuu. Juoksija 1 s. 68.
24.06.2012 8:20 |
Matti Hannus harmittelee uudessa Juoksija-lehdessä, kun tuli nuoruudessaan venytelleeksi niin paljon ja pohtii aiheuttiko siten keholleen tuhoa (Hannus 2012).
Hannus siteeraa tutkija Jürgen Freiwaldia: ”Venyttelystä ei ole juoksijalle mitään hyötyä, päinvastoin se saattaa olla erittäin vahingollista. Tämä koskee sekä staattista, siis paikallaan tapahtuvaa, että dynaamista, liikkeeseen perustuvaa venyttelyä.”
Venyttely on yksi niitä juttuja, josta kaikki juoksijat (Saharan pohjoispuolella ainakin) ovat ”tienneet”, että sitä kannattaa tehdä, vaikka kovaa faktaa venyttelystä – puolesta tai vastaan – ei ole ollut. Nopealla haulla en vieläkään löydä kunnollista tutkimusta, ei silti että tällaiset asiat olisivat helppoja tutkia, aineistojen on oltava valtavia ja on vaikea saada tutkittavaksi ryhmiä, joista toiset venyttelevät ja toiset eivät, mutta ryhmien välillä ei olisi mitään tuloksiin vaikuttavia systemaattisia eroja.
Muistan lapin hiihtoleiriltä kuinka jotkut nuoret urheilijat venyttelivät vaikka telkkaria katsoessaan iltaisin tunteja ja mietin pitäisikö itsekin tehdä sitä enemmän (siis venytellä, ei katsoa telkkaria). Käytännössä venyttelin laiskasti minuutin pari lenkkien jälkeen. Maraton oli alusta alkaen päälajini ja järkeilin, ettei siinä pärjääminen ole liikkuvuudesta. Huomasin myös, että mitä paremmassa kunnossa olin, sitä kankeampi olin, sormet tosiaan menivät nippa nappa maahan saakka polvet suorina. Viime vuosina en ole venytellyt juuri ollenkaan, vaikka aktiivinen venyttely voisi olla hyväksi (lähde: mutu-tuntuma…)
Samassa lehdessä toitotetaan (Alavalkama 2012) toistakin ikuista totuutta: ”siksi ruokavalion kova rasva pitäisi korvata kasvi- ja kalarasvalla, mutta myös hyvälaatuisilla hiilihydraateilla”… pläp pläp plöp plöp… Ei mitään vikaa pehmeissä rasvoissa ja hyvissä hiilihydraateissa, mutta ärsyttää kaikkien kovien rasvojen laittaminen samaan pahisten nippuun ilman tieteellistä näyttöä, lähdeviitteet vertaisarvioituihin julkaisuihin, joissa olisi tilastollisesti luotettavaa näyttöä maitorasvan (lue: voi) tai ”kovan” kasvirasvan kookosöljyn haitoista, kiitos!
Mitähän muita ikuisia totuuksia? Kylmä-koho-kompressio, onko senkään hyödystä luotettavaa näyttöä. Niin ja sitten tämä ikuinen totuus, että tuetut ja iskunvaimennetut kengät vähentäisivät rasitusvammojen riskiä juostessa, siitä aiheesta olenkin jo tainnut jotain kirjoitella tähän blogiin… :-)
Huomaa: mainitut vanhat totuudet voivat olla tosia, mikä puuttuu on tieteen kriteerit täyttävillä menetelmillä ja isolla aineistolla hankittu näyttö niiden puolesta.
Viitteet:
Alavalkama, S. 2012: Happea sydämelle. Juoksija 5: 62-65.
Hannus, M. 2012: Älkää venytelkö! Juoksija 5: 74.
07.07.2012 9:29 |
Koskahan keksitään, että urheilujuomassa on hyvä olla mukana vähän rasvaakin (miksikö? ei aavistustakaan) ja sakkaroosi ja laktoosi (toleranteille) ovat oikein sopivasti imeytyvä sokeriyhdistelmä.
Nimim. Kaakaon hyväksi urheilujuomaksi testannut
08.07.2012 20:31 |
Mun mutu-empiirinen-tutkimus kkk:sta on, että esim. nyrjähdyksissä, jos saa vamman jäihin/kylmään mahdollisimman nopeasti (lue: max puoli tuntia vammautumisesta!) ja sit pitää sitä kylmässä joitain tunteja, niin vamma paranee nopeammin. Koholla ja kompressiolla ei sanottavaa vaikutusta.
Mut tosiaan, ei se nyt ihan tieteellisiä menetelmiä täytä tämäkään ”tieto”..
13.07.2012 12:24 |
Mutun mukaan kylmä tekee hyvää myös kun lihakset ovat kipeät rankan treenin jälkeen (nykyisin aika harvinaista…) – ja kylmän ja kuuman vuorottelu tuntuu palauttavan vielä paremmin.
Kkk:ssa on kai idea vähentää turvotusta, mutta luulen, että turvotus jossain määrin paikallaankin, älyääpähän olla liikuttamatta sitä koipeaan, kun se on turvonnut ja kipeä, mutta rajansa kaikella, jos varmaan ole hyvä, jos turvotus on oikean pahaa. Ehkä tätä voisi verrata kuumeeseen, pieni kuume pistää lepäämään ja toipumaan, mutta oikein korkeaa kuumetta on syytä alentaa jollain konstilla.