Hard rock hallelujah

Bå. Autoradiossa höpöttivät jotain juuri valitusta Suomen euroviisusta. Soittivat biisiä juuri, kun olin lähdössä hiihtämään. Biisi kuulosti äkkiseltään asialliselta; jyrinätä ja salamia.

Enpä ole Lordin tuotantoon perehtynyt, ei hirviöt kauheasti nappaa, mutta eurokekkereihin tyypit sopivat kuin nenä py.. päähän; ehkä kestohymyt hetkeksi lässähtävät kun miettivät, mitä nää suomalaiset oikein meinaa?

Mutta aiheeseen, hiihtoon. En älyä miksi en tee tätä useammin. Sairaan hienoa.

Piti mennä ihan tavallisesti sauvahiihtämään P-heinään, mutta meninkin lähemmäs Malmille, kun oli (olevinaan) kiire. Hyvä kun oli. Malmin lättäradallehan ei sauvojen kanssa olisi oikein mitään ideaa mennäkään, joten sukset (vain) katolle ja, viuh, menoksi. Sitten kun oli baanalle päässyt, huomasi taas miettivänsä, että, hei, tämähän on hauskempaa näin, ilman kepukoita.

Puhdas lumi kirkkaassa auringonpaisteessa on kaunista. Ympäristön rumuuskaan ei haittaa, se on vain hyvä kontrasti hankien hohdolle. Pakkasta oli mukavasti ja aurinko paistoi lopulta niin, että hanskat olivat liikaa. (Vauhdissa taskuun; mitä olisinkaan tehnyt, jos olisi ollut sauvat käsissä: kärsinyt, tai pysähtynyt avaamaan remmejä ja lenksuja…)

Numerot: lauantai 11.2.2006 (no, okei-okei, 11.3.) suksihiihtoa 11½ km 42 min