paluu arkeen oli edessä.
Todistettavasti olin ollut Kuressaaren kauniissa kaupungissa parikin kertaa aiemmin – ja mitä siitä muistin? Urheilukentän. Mitähän se kertoo?
Lähellä oli semmoinen vallihautojen ympäröimä historiallinen linna. Hämärästi se ehkä tuntui tutulta, kun tiesi siellä olleensa aiemminkin. Mutta urheilukentän tunnistin heti, muistin mistä portista pääsee sisään, kumiasvaltin (joka oli huonossa kunnossa jo 2000), kaiken.
No puolustukseksi on sanottava, että 2000 saavuimme paikalle illalla ja aamulla (urheilukentälle vieneen lenkin jälkeen) matka jatkui. Aika kului lähinnä mäntyjä etsiessä ja jos löytyi mäntyjä, pieniä muurahaisia etsiessä ja jos löytyi pieniä muurahaisia, vielä pienempiä muurahaisia etsiessä.
Edellisestä reissusta, 1993, taas ei ole ihme, ettei kauheasti muista, sellainen ”opintoretki” se oli. Opasparat veivät kauhistuttavaa juopporattia Viron hienosta luontokohteesta toiseen. Jäi reissusta käteen esimerkiksi tutustuminen Enn Vetemaan tuotantoon kuten vedenneito-oppiin (eli najadologia; viroksi näkiteadus eli naiadoloogia).
Suksihiihtelyä 
24.06.2012 9:14 |
Kange sinep
Havaintoja viimeisimmältä Viron reissulta, Pärnuun:
-Lunta satoi pääsiäisenä; ei näkynyt kattohaikaroita vielä pesillä, ei.
-Viron kielen opiskelusta innostuu joka reissulla uudestaan. Ostin kiinnostavia lehtiä ja kirjoja, esimerkiksi tällaisen kirjan: Darwini vaim ehk peaaegu nagu vaal: Ajakohastatud ”Liikide tekkimine” (Steve Jones 1999, alkuteos englanniksi ”Almost like a whale: The origin of the species updated” ja amerikaksi ”Darwin’s ghost: The origin of the species updated”). En ole lukenut kirjaa englanniksikaan, mutta sen verran tuttua asiaa siinä näyttää olevan, että eestiksikin osaan jonkin verran ainakin arvata, mistä siinä milloinkin puhutaan. Ei kyllä riitä vielä puhti ja kielitaito koko kirjan tavaamiseen.
-Komppaan Veikko Huovista siinä, että ulkomailla on kiinnostavaa käydä kaupoissa tutkimassa valikoimia. Huovisen erikoisuuksia olivat säilykkeet, pastillit ja kiinnostavat alkoholijuomat (metsätyökaverit saattoivat pettyä, kun Huovinen kaivoi repusta konjakin sijaan jotain jännittävää makeaa likööriä). Virosta löysin tällä kertaa esimerkiksi hyvää karviais-sitruuna -jugurttia (karusmarja-sidruni joogijogurt). Hamtrasin myös sinappia: viisi tuubia Põltsamaa kange sinappia ei maksanut paljon mitään ja on riittoisaa – Eestissä väkevää sinappia saa kaupasta, Suomessa sinappi pitää itse väkätä jauhoista asti, jos mielii siitä kyynelet silmiinsä saada.