Grr, numerot ovat tärkeitä osa 4
Pienenä miljoona oli hieno ja iso luku ja 9000000 oli tietysti vielä isompi ja hienompi. Leikkirahatkin – ”setelit” – olivat meillä yhdeksänmiljoonaisia, teimme (”painoimme”) niitä tuhansittain (veljelläni oli salkku täynnä niitä). Yhdeksänmiljoonaisten arvo ihan oikeisiin rahoihin verrattuna tuli joskus käytännössä mitattua.
Lapsilta kysellään, että mihin asti osaat laskea. Miksei aikuisilta?
Tämmöinen loru on joskus jostain tarttunut päähän:
miljoona
biljoona
triljoona
kvadriljoona
kvintiljoona
sekstiljoona
septiljoona
oktiljoona
noniljoona
desiljoona
Tämän lorun kun muistaa, osaa laskea otsikossa mainittuun lukuun asti (auki kirjoitettuna monta ysiä, lyhyemmin kymmenen potenssiin 66 miinus yksi).
Jokainen listan luku on aina miljoona kertaa edellistä isompi (10^66-1 on 999999 desiljoonaa 999999 noniljoonaa jne). Sen jälkeen tökkää. Mikä lie seuraava? (Sarjassamme täysin turhaa tietoa.)
Englanniksi osaan yhtä pitkälle kuin suomeksi, ”amerikaksi” vain lukuun 10^36 – 1. Luvut ovat ulkomaankielellä näin: million, billion, trillion, quadrillion, quintillion, sextillion, septillion, octillion, nonillion, decillion.
Eurooppalaiset laskevat kunnolla, amerikkalaiset kolmen nollan välein ja aloittavat epäloogisesti laskemisen kakkosesta.
Ei kaikki Amerikassa ole suurta, numerot ovat naurettavan pieniä!
Lisäys 30.10.2011: Englannissa on ilmeisesti siirrytty amerikkalaiseen järjestelmään. Wikissä on luettelo fiksua ja pöhköä järjestelmää käyttävistä maista.
Suksihiihtelyä 
18.08.2006 18:31 |
Noi sun ysit sotkee kaikki muotoilut, kun WP ei osaa tavuttaa niitä. :/
21.08.2006 17:12 |
Hm, auttaisiko jos lisäisin muutaman ysin?
18.02.2008 13:09 |
Kuinka monta sangollista vettä virtaa joka päivä Ankkalinnan kanavan kautta ?
972 536 kvintiljoonaa, 693 754 kvardriljoonaa, 341 869 triljoonaa, 940 biljoonaa, 327 000 miljardia, 884 miljoonaa, 764 897 ja puoli *
Miljardit menevät hassusti biljoonien puolelle, mutta koko luvun suuruusluokka on joka tapauksessa aika tarkkaan yksi sekstiljoona. Hetken jo huolestuin, että tuohan on aika paljon vettä. Ei voi tietää paljonko sanko Ankkalinnassa vetää, mutta jos vaikka litran. Eihän tuo sekstiljoona sangollista silloin ole kuin sellainen miljoona auringon tilavuutta.
*) amerikaksi höpöluku nine trillion multipadillion… tippaa (drops).
20.02.2008 15:38 |
Käännösvihreitä (enkös minä ole miljoona kertaa sanonut, että ei saa liioitella!):
Kuinka monta solua ihmisessä onkaan? Lukion oppikirjan, lasten tietokirjan ja populaaritieteellisen kirjan mukaan:
–Ihmiskeho sisältää 100 triljoonaa solua. (Ulmanen ym. 2004, s. 66)
–Pikkuruisimpia rakennusaineita ovat mikroskooppisen pienet yksiköt, solut, mutta niitä tarvitaan jopa sata triljoonaa. (Winston 2004 s. 10)
–Ihmisruumiissa on kaikkiaan noin 10 kvadriljoonaa solua. (Bryson 2005, s. 328)
–Solumme muodostavat kymmenen tuhannen triljoonan kansalaisen kansakunnan (Bryson 2005, s. 402)
Sadalla triljoonalla eli 10^20 solulla rakentaisi vaikkapa muutamia miljoonia aikuisia sinivalaita.
Kymmenen kvadriljoonaa eli 10^25 solua on niin päättömän paljon, että sille on vaikea keksiä konkreettista mielikuvaa. Kymmenen tuhatta triljoonaa eli 10^22 solua on siihen verrattuna vähän, mutta satoja tuhansia tonneja painaisi yksi ihminen tämänkin mukaan. (Amerikan-englannin ten quadrillion on sama kuin ten thousand trillion eli 10^16.)
Ruumiisi on kiehtovan monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu viidestä biljoonasta biljoonasta biljoonasta atomista. (Winston 2004)
Esmes kaksitoista grammaa hiiltä = 6×10^23 atomia. Viisi biljoonaa biljoonaa biljoonaa (5×10^36) hiiliatomia painaisi miljardi tonnia. Miljoonia tonneja painaisi niin monen atomin ihminen, vaikka olisi pelkkää vetyä.
Maapallolla elää
a) usea sata tuhatta
b) monta miljoonaa
c) billjoona biljoonaa hyönteistä (Hyvönen ja Häll 2006)
Kysymyksen a ja b-kohdat ovat oikein (sic!), mutta oikeaksi vastaukseksi on tarkoitettu c. Lasketaanpa, biljoona (yhdellä ällällä) biljoonaa on 10^24. Maapallon pinta-ala on noin 10^14 neliömetriä. Biljoonasta biljoonasta hyönteisestä riittäisi joka neliömetrille 10^10 eli kymmenen miljardia ötöä. Niistä tulisi kautta maapallon kymmenen metriä korkea kerros niin että joka ikisessä kuutiomillissä olisi yksi ötökkä. Miljardi ötökkää kuutiometrissä; aikamoinen räkkä!
Lisäys 23.3.2010: Ei mitään uutta auringon alla (paitsi että aurinko on nyt aika vanha). Ei jaksa enää laskea, mitä kaikkea hauskaa näistä isojen lukujen käännösvirheistä saisi: ”Maapallolla vettä on 1 677 miljoona triljoonaa litraa, mikä tekee noin 259 biljoonaa litraa kutakin elossa olevaa henkeä kohden… [komeetat] ovat pirskotelleet vetensä Maan ilmakehään biljoonien vuosien kuluessa.” (Smith 2009, s. 4). Uutta on epäjohdonmukaisuus, maapallon ja elämän synnystä kerrottaessa ”billion” on käännetty ihan oikein miljardiksi (Smith 2009, s. 14). (Kirjassa myös meuhkataan isoin kirjaimin, että valas ei ole kala ja sitten määritellään ihan surutta (luu-)kaloille nisäkkäitäkin kaukaisemmat sukulaiset hait ja limaajat (limanahkiaiset) ”kaloiksi” (s. 10) – mutta se on eri epäkohta se.)
Bryson, B. 2005: Lyhyt historia lähes kaikesta. Suom. M. Päkkilä. Werner Söderström osakeyhtiö. Alkuteos 2003: A short history of nearly everything, 2003.
Hyvönen, L. ja Häll, H. 2006: Ötökät elokuvan (esitetty tiedekeskus Heurekassa) oppimateriaalia Tiedekeskus Tietomaa.
Ulmanen, I., Tenhunen, J. ja Ylänne, J. 2004: Geeni ja biotekniikka. 6. painos. Werner Söderström osakeyhtiö.
Smith, P. (toim.) 2009: Loiskis. Suom. T. Kontro. Otava. Alkuteos 2008: Sharks and other creatures of the deep. Dorling Kindersley limited.
Winston, R. 2004: Miksi minä olen minä. Suom. T. Kontro. Otava. Alkuteos What makes me me, 2004, Dorling Kindersley Limited, Lontoo.
30.10.2011 11:13 |
[…] noniljoonaa eli 10^57 joulea – vertaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Orders_of_magnitude_(energy) […]
22.11.2013 9:53 |
Meneekin syvälliseksi kun tosissaan aletaan kilpailla siitä kuka osaa nimetä isoimman luvun. Scott Aaronson ehdottaa, että kannattaa värvätä kiireisiä majavia apuun, jos päädyt kilpailuun isommasta numerosta. Tämmöinen on vissiin aika iso luku: BB(11111)—Busy Beaver shift #—1, 6, 21, jne
09.11.2014 16:42 |
Numberphile video: How big is a billion?
We discuss millions, billions, trillions and centillions is this film about the long and short scales. We also touch on quadrillions, sextillions, milliards, billiards and the Greek myriad.
Long scale makes more sense than short scale.
20.11.2014 21:36 |
Grahamin numero on aika iso:
http://waitbutwhy.com/2014/11/1000000-grahams-number.html
”Graham’s number has actually made me feel a little bit calmer about death, because it’s a reminder that I don’t actually want to live forever—I do want to die at some point, because remaining conscious for eternity is even scarier. Yes, death comes way, way too quickly, but the thought “I do want to die at some point” is a very novel concept to me and actually makes me more relaxed than usual about our mortality.”
31.12.2014 18:33 |
Voittavatko ”kiireiset majavat” Grahamin luvun? Ehkä, majavalukuja on vähän vaikea ymmärtää (lievästi sanoen).
http://en.wikipedia.org/wiki/User:Sligocki/Beating_Graham%27s_number
http://morethanazillion.blogspot.fi/
27.04.2018 7:51 |
https://xkcd.com/980/huge/#x=-6432&y=-6848&z=2