Ei kekkaa

Nyt kekkasin. Jos ei kekkaa itte mitään kirjoitettavaa, onhan miljaardeja muita, jotka ovat kekanneet. Kokoelma alkaa.

Advertisements

22 vastausta to “Ei kekkaa”

  1. nopoles Says:

    ”…siellä jauhosäkkien päällä maata pötköttää laiska ihraveijari, jonka vatsa läikkyy täynnänsä väkijuomia. Ollaan näet matkalla seuraavalle hirsimökille, jossa elää – muka metsästyksen varjolla – kauhistuttava juopporatti odottaen vain ryyppyseuraa napajäillä löntystelevistä hylkiöistä.
    Huovinen, V. 1963: Kuikka: Ihminen ja eläin. WSOY. 158 s.

  2. nopoles Says:

    AIKA
    Luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta kerralla (1).

    Mitä on aika? Tiedän kyllä, jos kukaan ei kysy. Jos minun pitäisi selittää se jollekin joka kysyy, en tiedäkään (2).

    Se mitä tapahtuu, kun mitään muuta ei tapahdu (3).

    Juuri päinvastoin: muutos on ajan mitta, eikä aika muutoksen mitta (4).

    Tonttu lumoissa kuutamon
    kuulevinaan ajan virtaa on,
    miettii, minne se vienee,
    missä sen lähde lienee.
    (5)

    Tonttu, hei! Jos aika virtaa, virralla on kaiketi joku nopeus. Mikä ajan nopeus mahtaa olla; 60 sekuntia minuutissako…? ;-)

    1) Anonyymi
    2) Augustinus: Confessions of Saint Augustine.
    3) Feynman, R. P.: Feynman lectures on physics, osa 1.
    http://www.cc.uoa.gr/~pji/Feynman_Lectures_on_Physics_Volume_1_Chapter_05.pdf
    4) Barbour, J. 1999: The End of Time.
    Kommentti edelliseen Feynmanin heittoon.
    5) Rydberg, V.: Kotitonttu. Suom. Jylhä, Y.

    Lisäys 4.2.2008: Tontulle vielä: jos aika on jotain mikä liikkuu, voi ajatella mitä tapahtuisi, jos tuo liike lakkaisi? Aika pysähtyisi. Mistä tietäisi kuinka pitkän ”ajan” aika oli pysähdyksissä, kun se taas lähtisi liikkeelle?

    Jos elokuva pysähtyy, kaikki tietävät, että jotain on vialla, koska on olemassa ”ulkopuoli”, jossa aika käy. Mutta mistä voisi tietää, jos koko maailmankaikkeuden aika pysähtyisi (mitään ei tapahtuisi)? Missä kello kävisi?

    • nopoles Says:

      Kommentoin Jani Kaaron blogikirjoitukseen ”Voiko aika hidastua”:

      Jotta aika voisi hidastua, sillä täytyisi olla nopeus. Mikä on ajan nopeus; 60 sekuntia minuutissako…? smiley-wink.gif

      […]

      Tuolla ajan ”nopeudella” 60 s/min oli tarkoitukseni parodioida sitä, että ajalla ei voi mitenkään ajatella olevan nopeutta.

      Runon tonttu, joka oli kuulevinaan ajan virtaa (Rydberg 1881) kuuli siis harhoja, koska virralla on aina nopeus.

      Voidaan perustellusti väittää, että tapahtumat ovat ajan mitta, ei päinvastoin (Barbour 1999).

      Ajan käsitteen mielekkyyttä on kyseenalaistettu niin, että on näköjään jo aavistuksen radikaalia sanoa, että aika oikeasti on olemassa (Smolin 2013).

      Tässä vielä pari mukavaa sitaattia ajasta, mitä on sattunut silmiini:

      Aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta kerralla” (Anonyymi).

      Aika on se, mitä tapahtuu, kun mitään muuta ei tapahdu” (Feynman ym. 1964)

      Viittaukset:

      Barbour, J. 1999: The End of Time: the next revolution in our understanding of the Universe. Pehmeäkantinen painos 2000, Phoenix, 374 s.

      Feynman, R. P., Leighton, R. B ja Sands, M. (toim.) 1964: Feynman lectures on physics, osa 1.

      Rydberg, V. 1881, suom. Jylhä, Y. 1954. Kirjassa Kotitonttu 1981, Tammi.

      Smolin, L. 2013: It’s time physics recognised that time is real. New Scientist 2913.

      • nopoles Says:

        […] On varmasti hyvin hämmentävää, jos aivojen sisäinen kello menee sekaisin eikä ole enää synkroniassa pään ulkopuolisten kellojen kanssa.

        Brad Warnerin Hardcore Zen -kirjassa esittämä kuvauksessa pään sisäinen aika vaikuttaa jopa pysähtyvän lsd:n takia:

        ”I kept telling myself that the drug would wear off in a few hours. But, as hard as I tried I could not get any sense of what ”a few hours” meant. How the hell long was a few hours? What was an hour. How could it have ”length”? I understood that the position of the hands of my watch meant that it was one A.M. But what ”one A.M.” meant, however, I had no clue.I had completely forgotten the concept of time. This was terror piled upon terror. I knew I’d be well in a few hours but what for the love of God was an hour?”

        (Warner lopetti huumekokeilut lyhyeen ja alkoi sittemmin harrastaa seinäntuijottamista lootusasennossa tuntejakin päivässä, mistä luulen, että se voi tehdä ihmiselle ihan hyvää – oikeasti! – itse lähden kyllä mieluummin lenkille.)

        Oikeastaan sisäisen ajan pysähtymistunne tulee esimerkiksi jokaiselle nukutettavalle leikkauspotilaalle. Herätessä ei ole mitään käsitystä onko leikkauksessa mennyt tunti vai kahdeksan. Tavallisesta unesta herätessä on yleensä ainakin jonkinlainen käsitys, kauanko on nukkunut.

        Vielä ajan pysähtymistunnetta hurjempaa on varmasti, kun jopa tapahtumien oikea järjestys menee sekaisin niin, että ihminen havaitsee myöhäisempiä tapahtumia ennen kuin aikaisempia. Oliver Sacks kuvaa Awakenings -kirjassaan aivotulehduksen jälkitilapotilasta, jolle käy juuri näin:

        ”While watching her brother lighting his pipe, she was greatly startled by witnessing the following sequence: first, the striking of a match; second, her brother’s hand holding the lighted match, having “jumped” a few inches from the matchbox; third, the match flaring up in the bowl of the pipe; and fourth, fifth, sixth, etc., the “intermediate” stages by which her brother’s hand, holding the match, jerkily approached the pipe to be lit. Thus — incredibly — Hester saw the pipe actually being lit several frames too soon; she saw “the future,” so to speak, somewhat before she was due to see it…”

        […] Ai niin, kun mainitsin nuo Sacksin aivotulehduspotilaat, hehän ovat tietenkin mitä parhain esimerkki siitä, kuinka tärkeä tunne ajan kulumisesta on.

        Potilaat olivat sinänsä täysin toimintakykyisiä, mutta eivät tehneet mitään oma-alotteisesti kymmeniin vuosiin (ennen l-dopa –lääkitystä).

        Heille ei tullut hoitopaikan käytävillä päivät pitkät liikkumattomina istuessaan tunnetta, että aika menee hukkaan – jos ei ole tunnetta, että aika kuluu, ei voi olla myöskään tunnetta, että se kuluu hukkaan.

        -Mikko

        http://www.tiede.fi/keskustelu/4001675/ketju/voiko_aika_hidastua/viesti/15#15

  3. nopoles Says:

    Vapaaseen tahtoon on pakko uskoa – meillä ei ole valinnanvaraa” (1).

    Tähän sopii Berkeleyn ironia: ”ensin me (filosofit) nostamme pölyä ja sitten valitamme, ettemme näe mitään” (2).

    Vapaa tahto hajoaa pölyksi, kun sitä yrittää tarkemmin tutkia. Älkää nyt pillastuko, en väitä, ettei meillä olisi vapaata tahtoa, se on tärkeimpiä juttuja mitä meillä on, väitän vain, ettei se tarkoita mitään.

    1) Singer, I. B.
    http://en.wikiquote.org/wiki/Isaac_Bashevis_Singer
    2) Berkeley, G. 1710: A treatise concerning the principles of human knowledge. ”we have first raised a dust, and then complain we cannot see

  4. nopoles Says:

    Juokseminen vain terveyden vuoksi on kuin maalaisi tauluja vain vahvistaakseen käsivarsiaan” (1).

    Tämä Sheehanin ajatus toistui aikanaan hiukan eri tavoin käännettynä Juoksija-lehden harjoituspäiväkirjoissa. Se oli silloin wanhaan hywään aikaan, kun lenkkivihkoonsa sai värittää lenkkinsä 24 tunnin ruudukkoon ja alalaidassa oli enemmän tai vähemmän hyvin valittuja mietelmiä filosofoilta ja juoksuguruilta sekä tietysti palopuheita ja kotikutoista filosofiaa TP:ltä. Mietelmät iskostuivat varmasti vuosien mittaan pysyvästi jokaisen Juoksijan harkkapäiväkirjan täyttäjän tajuntaan.

    Silloin vielä Juoksija oli asenteeltaan tosi punk, vaikka silloinen päätoimittaja tuskin vaihtoehtomusiikkia arvosti pätkääkään. Nythän lehti on ihan valtavirtaa niin kuin varmaan pitääkin, kun on tullut kilpailua ja lehden kerta pitää myydäkin.

    1) Sheehan, G.

  5. nopoles Says:

    -Mitä menet?
    -Hyytämään pylkeen
    -Tä?
    -Tarkoitin pyytämään hylkeen
    -Tuolla se on
    -Nyt on vaan keksittävä keino sen pyydystämisexi
    -Matkin hyljettä
    -Voixä huonosti
    -Tä
    -Ei mulla hätää ole
    -Kerkisin jo huolestuun
    -On syytäkin: olen hylkeenpyytäjä
    -Läps, läps olen lepakko enkä mikään hyljys

    (Tilsa, J. 1982)

  6. nopoles Says:

    Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja villikukassa taivas. Sulkea äärettömyys kämmenelle, ja iäisyys hetkeen (1).

    Ei mikään irrallaan voi mistään olla, ei mikään milloinkaan voi olla toisin, ja ikuinen on kaiken yhteys (2).

    Kaiken etsintämme päätteeksi
    palaamme sinne mistä lähdimme
    ja tunnemme paikan ensimmäistä kertaa (3).

    Matka on jonnekin tuloa ja jostakin kaikkoamista, tai kun se on pitkä matka, on se vain matkaa (4).

    1) Blake, W. 1863
    2) Meriluoto, A. 1946: Lasimaalaus
    3) Elliot, T. S. 1942: Four quartets. Quartet no. 4: Little gidding
    4) Huovinen, V. 1965: Valmismatka. Talvituristi s. 59

  7. nopoles Says:

    Silloin mies tuntee jotain kosteaa ja lämmintä vilistävän reittään ja pohjettaan pitkin alas. Siittiö ilmestyy lahkeen alta ja hyppää kengältä tielle ja ojaan. Mies juoksee perään ja koettaa polkea sen kuoliaaksi. Mutta siittiö menee ruohonkorsien alla kovaa kyytiä. Mies ei saa sitä nujerretuksi. Viimein siittiö kiipeää pensaaseen ja sirkuttaa siellä.

    Kaupungista lähestyy nainen.(…)
    -Lähden helvettiin täältä, sanoo hän asiallisesti.
    -Siittiö on päässyt irti, varoittaa mies.
    -Missä se on?
    -Tuolla pensaassa, näetkö?
    -Herraj-jumala! kirkaisee nainen ja juoksee päinvastaiselle puolelle tietä. Hän kiertää monen sadan metrin kaaren kunnes uskaltaa taas tulla maantielle.
    (1)

    Neljä ihroittunutta tunturipöllöä käppäilee harallaan maassa ja syö koko ajan sopuleita. Ne ovat niin lihoneita, etteivät pääse lentoon. Ne tykkää sopuleista. Ruotsalainen katselee innostuneena tunturipöllöjä. Hän nikottelee. ”Tulkaa pojat maistamaan kutunjuustoa”, sanoo Carl-Åke pöllöille. (2)

    15 kilometriä, ensimmäinen Johan Ludvig Runeberg Sonkajärven Pahka, toinen Antti Chydenius Ounasvaaran hiihtoseura. – Naiset 10 kilometriä, voittaja Karen Blixen Asikkalan Raikas. (3)

    1) Huovinen, V. 1976: Ronttosaurus: Catalonia.
    2) Huovinen, V. 1969: Mikäpä tässä: Tsattamaslahku.
    3) Huovinen, V. 1963: Kuikka: Erillismietteitä I.

  8. nopoles Says:

    Kuullut olen ikuisuuteen
    kaiken piirtyvän
    ja kaiken suhteen,
    kaiken siirtyvän

    Tiedänhän
    että pieni oon,
    kun siltä tuntuu
    mahdun hyvin kainaloon (1)

    Valo silmistämme lähti silloin matkalle tähtiin
    ikuisesti vaeltaa
    Saa ehkä joskus jonkun
    silmät tavoittaa

    Valo matkalla jossain
    Linnunradan laidalla olet kainalossain (2)

    1) Eppu Normaali: Kaikki häipyy on vain nyt
    2) Eppu Normaali: Linnunradan laidalla

  9. nopoles Says:

    Ollia minusta parhaimmillaan – katkelmia pakinasta Kukkopilli:

    Puhalsi kohtalaisen navakasti koillisen ja luoteen väliseltä puolelta kukkopilliin mustapartainen mies. Vetokatu 12, A 5 kerros, as. 89.

    Sitten jyrisi ukkonen. Ei ihan taivaalta asti. Mutta kuudennesta kerroksesta. Vetokatu 12, A. as. 91. Ukkonen aikaansaatu hra A. Yskäsen omatoimimenetelmällä. Hakkaamalla kirjoituspöydältä kattoon. Nimittäin as. 89:n kattoon, joka oli as. 91:en permanto (ks. lähemmin talon Vetokatu 12 piirustuksia, nähtävänä isännöitsijällä).

    Niin että katosta rapsahti mesikämmenen levyinen kappale kalkinsekaista rappausta mustapartaisen miehen partituuriin (ks. musiikkitietosanakirja, kirjain p).

    Kappaleen nimi oli Tasaväkisen ahvenen iltahuikaisu. Nimittäin sen kappaleen, jota mustapartainen puhalsi ja jonka kohokohta oli teema: piiiiiiiiiii…iih, jonka säveltäjä oli puhaltanut eräältä toiselta säveltäjältä.

    Mustapartainen huokasi sydäntäsärkevästi, kääri surumielisen helläkätisesti kukkopillinsä sanomalehteen (unohtaen ilmoittaa asiasta lehden vastaavalle toimittajalle, jonka kuitenkin on vastattava lehden sisällöstä).

    Nuorteva, V. 1947: Puusta tyveen

  10. nopoles Says:

    Sub noctem atriorem
    ego vidi hunc pastorem:
    is rotulis rotabatur
    cetumque piscabatur.

    Quaesivi ego statim,
    quid vellet sic affatim
    in via publica
    (nequaquam lubrica)
    pastor capessere.
    Iam strepitum facessere:
    “Linguam moderare”,
    is pergit clamitare,
    “ne temere
    tua impia temeritas propellat
    cetos ex segetibus.”

    Mustassa yössä kerran
    näin minä kirkkoherran
    hän rullaluisteli
    ja valasta uisteli
    kysyin kohta hältä
    mitä pappi tältä
    kuivalta maantieltä
    oikein kelusi.

    Jo pappi melusi:
    Pidä suusi,
    hän huusi,
    tai muuten säikytät
    varomattomalla käytökselläsi
    valaskalat oraspellosta!
    (latinasta suom. Veikko Huovinen)

    Huovinen, V. 1976: Ronttosaurus: Kajaanin linnan vanki

    • Antti Puijola Says:

      Kerro minulle hyvä Nopoles, mistä on alkuperäisin tämä Veikkko Johannes Huovisen latinasta kääntämä runo, jonka haluaisin kuulla, liekö Aisoposta, Messeniusta vai Ovidiusta?

      terveisin
      Kylli Ilmatoiva Ilmarisentyttären lapsia me kaikki ollaan joka toisessa polvessa

      • nopoles Says:

        Kas, en tiedä, itsekin mielelläni kuulisin. Googlaamisesta ei ole apua, enkä osaa latinaa, joten en osaa arvioida runon tai sen käännöksen järkevyyttä. Kuulostivat vain mukavilta :)

        Ronttosauruksessa (s. 15-16) Huovinen antaa ymmärtää Messeniuksen kaivertaneen tekstin juovuspäissään vankihuoneensa seinään Kajaanin linnassa (ja viereen riipustaneen harvahampaisen ukonpään…). Liekö kirjailijan omaa keksintöä ja sanaleikittelyä koko runo?

  11. nopoles Says:

    There was a young man of Milan
    Whose rhymes they never would scan;
    When asked why it was,
    He said, “It’s because
    I always try to cram as many word into the last line as ever I possibly can.”
    (1)

    Tärkeää on aina taide,
    siitä elon polun kaide.
    Siksi olkoon tämä runo
    rikkeetön kuin kanan muno.
    (2)

    1) Anonyymi, siteerattu kirjassa Barrow, J. D. 1998: Impossibility: limits of science and the science of limits, s. 6
    2) Kalevi Korppi, huono laulaja, mutta suuri lintu. Alias Parkkinen, J. 1980: Korppi ja korpin poika, s. 22.

  12. nopoles Says:

    Sekunnin päästä alkupamauksesta alkoi ”taivaalla” olla myös jonkin verran kouriintuntuvaa töhnää; pääasiassa fotoneja, elektroneja ja neutriinoja sekä niiden antihiukkasia ja hieman protoneja ja neutroneita, joita tietenkin myös tarvitaan kun tehdään maailmankaikkeuksia, senhän ymmärtää assistenttikin.

    Kajo, M. 2003: Kettusen paluu: ihmisen käsikirja, s. 72. Wsoy.

    Lisää
    Kettusta (mitä voisi tapahtua aina, kun irlantilainen nuohooja menee vaahtokylpyyn ja mitä naisilla on tarakalla strutsin lisäksi).

  13. nopoles Says:

    Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.

    Meniköhän oikein tämä sitaatti? Ei ole Tuntematonta käsillä ja internetistä ei tiedä mikä versio on tismalleen oikein.

    Lisäys 30.5.2013: ei mennyt oikein. Lehtijutussa juuri tämä mainittiin yhtenä yleisesti väärin siteerattuna lausahduksena. Oikea versio ”Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.

    Google osumat:
    …suoritetaan, muuten…”: 126000
    …hoidetaan, muuten…”: 71800
    …hoidetaan, mutta muuten…”: 13300
    …suoritetaan, mutta muuten…”: 54

  14. nopoles Says:

    Olisipa soma vuuenkaan verran asua lisenssin nahan sisässä. Kurkkisi hänen silmillään maapallon asioita. Olisi mukava yksi vuosi lueskella maaliman viisaimpia kirjoja ja reistata aivojaan. Hyvä kai se on heijän hippasta kivikatuja kirja kainalossa. Elukkamuseossa minä olisin aina ja tähtitornissa.

    Huovinen, V. 1952: Havukka-ahon ajattelija. WSOY (kolmas painos 1970, s. 82).

  15. nopoles Says:

    Kun tomu kimaltaa auringossa, emme saa unohtaa kahta asiaa:
    että se on tomua ja että se kimaltaa!

    Pennanen, J. 1945: Tomun kimallus teoksessa Tomun kimallus. Wsoy. S. 11.

  16. nopoles Says:

    Tee itte ittelles kaljaa, niin sinulla on kaljaa.” *

    Mistähän on peräisin tämä hieno lausahdus? Kuka tietää? Jostain on jäänyt päähän, että liittyisi jotenkin Väinö Linnaan?

    Tällä kertaa internetistä ei ollut apua. Lausahdus löytyi vain yhdeltä sivulta, jossa se mainitaan vanhaksi sananlaskuksi.

    *) tai ”…itte ittelles…” tai ”…itse itsellesi…”?

  17. nopoles Says:

    Luonnonkierto (Huovinen 2012)

    Veikko Huovisen jotkut tekstipätkät ovat absurdeja ja jopa vähän lapsellisia – ja ihan parhaita! Varmaan kirjailija itsekin on pitänyt niistä, kun kerran sellaisia on kirjoittanut. Ei pelkillä tällaisilla varmaan kuitenkaan julkaisukynnys kustantamossa ylittyisi:

    ”Lähinnä reippaaksi marssiksi tai cha-chaksi olen ajatellut tätä:

    Hasakki

    Minä YK:n asiantuntijana ylävirtoihin nouseskelen,
    minä alkuasukkailta norsunluuta vaihdan,
    minä korsussa maukkaan, ravitsevan, uuden huolto-
    mikon keittämän kauravellin nautiskelen,
    ja taas lähden linjoille konekiväärillä ampumaan.
    Minä kalliolta rantahiekalle pudota mäjähdän,
    minä sairasvuoteessa koeaamiaisen oksennan
    oo-hei, oo-hei- tram-pam-paa!
    Minä valtuustolain puolesta äänestän
    minä kuudella tuhannella Haverin urakkatarjouksen
    alitan, dää-dää-dää.
    Minä perunoita paistan ja nakkia
    minä ehkenpä pujottelun voitan Zakopanessa,
    minä bokserikapinan aikaisen musketin divarista
    ostan, oo-hei, oo-hei, ai-jai-jaa!”

    (s. 209)

    Seuraavat reseptit varmaan piruilevat jollekin, mutta mille? Tiesiköhän kirjailija?

    ”Kuikkasoppa
    […]

    Kuikat nyljetään ja liotetaan nesteessä, jossa on litra vettä ja pullollinen talousspriitä. Sitten kuikat hierotaan sitruunalla yltä päältä. Pata nostetaan tulelle ja siihen pannaan ensiksi purkillinen sianlihaa, jossa linnut ruskeutetaan. Tunnin päästä lisätään kaikki muut ainekset [4 rkl. ruisjauhoja, ½ kg luumuja, 4 kpl paprikaa ½ kg parsaa, 2 kg papuja, 1 paistettu telkkä]. Sopan annetaan kiehua kypsäksi. Moni hämmästyy sopan voimakasta makua, mutta puolikuiva elsassilainen valkoviini ja sopasta löytyvä telkkä auttavat epäilijöitä pääsemään tunnelmaan.”
    (s.190)

    ”Antibiootikon muovikeitto

    pehmeitä plastikpalasia
    1 kg hevosen lihaa
    piparjuuri
    2 dl sherryä
    6 kpl tarramysiinikapseleita
    4 nahkiaista
    karamelliväriä

    […]”
    (s. 192)

    ”Manne Rohjus”
    Ei tästä sen enempää, ettei tule spoileria. Lukekaa.
    (s. 58-61)

    ”Hamsteri”
    Vähän erilainen Hamsteri kuin Hamsterikirjan Hamsteri… Jotain samaakin.
    En spoilaa tätäkään.
    (s. 75-92)

    Huovinen, V. 2012: Luonnonkierto: Novelleja, pakinoita, lyhyitä erikoisia 1950-2001. Siltala. 245 s.

  18. nopoles Says:

    Runo!

    REKURSIO

    Kieli herätti minut äkillisesti kolmelta yöllä sanoen:
    ”Herätti minut äkillisesti kolmelta yöllä sanoen:
    ”minut äkillisesti kolmelta yöllä sanoen:
    ”äkillisesti kolmelta yöllä sanoen:
    ”kolmelta yöllä sanoen:
    ”yöllä sanoen:
    ”sano en””””””.

    Leevi Lehto 2003

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: