Tie kutsuu – Fivefingers Speed
Varvassukat varvaskenkiin – ten toes socks
Lisäys 19.12.2010: Oikea talvi tuli, miten kävi varvaslenkkeilyn?
Vibram winter solution?
Suksihiihtelyä
Katso äiti, ei sauvoja talvella – eikä kenkiä kesällä!
Tie kutsuu – Fivefingers Speed
Varvassukat varvaskenkiin – ten toes socks
Lisäys 19.12.2010: Oikea talvi tuli, miten kävi varvaslenkkeilyn?
Suksihiihtelyä 
20.11.2010 13:43 |
Tein lenkin varvaskengillä hiukan lumisella ja aika liukkaalla kelillä ja keksinpä yhden ohutpohjaisten juoksukenkien lisäedun: meno on niillä liukkaalla alustalla rennompaa kuin tavallisilla paksupohjaisilla lenkkareilla. Jalka tulee alas päkiä edellä ja jalkaterän ensimmäinen liike on hiukan taaksepäin (=akillesjänteen viritys). Paksuilla kengillä kantapää tökkää helposti maahan ensimmäisenä ja koko ajan on pieni jännitys takaraivossa, etteivät menisi jalat alta ja se takaraivo kopsahtaisi maahan.
Lisäksi ohutpohjaisilla kengillä menoa talvikeleillä auttaa hyvä tuntuma maahan, varpailla voi vauhdissa ikään kuin hiukan napata kiinni alustan pienistä epätasaisuuksista.
Edit 10.11.2011: Huomasin kirjoittaneeni melkein saman jutun uudestaan luonnostellessani juttua Fivefingers kso:ista. Kiinnostavaa verrata sanavalintoja silloin ja nyt. Uusi versio.
25.11.2010 21:49 |
Lenkki 45 min; -12 C, tuulista, lumista – Fivefingerseillä vaan (ilman sukkia). Ei ole talvi näemmä ongelma, ainakaan tällainen kunnon talvi – ei tullut kylmä varpaiden lain.
Hiihtääkin siellä näemmä jo voisi.
19.12.2010 20:14 |
-21 C
Lämpimät varpaat löytyi kengistä aika kylmässä kelissä tehdyn lenkin jälkeenkin. Yksi selitys lienee, että varpaatkin tekevät töitä eivätkä tökötä tönkköinä jossain ihme monoissa ja jalkaterän pienet lihakset pysyvät lämpiminä.
Joku alkoi kysellä lenkin aikana, että miten tällä ilmalla tarkenee juosta, mutta niinhän se on, että silloin siellä ei tarkene, jos ei lenkkeile. Kynnyksen yli pääsemisen on erityisen suuri, kun on päivän mittaan muutaman kerran hytissyt ulkona suunnilleen paikoillaan. Pitää varmaan lukea Zen ja juoksemisen taito. (Lisäys 22.3.2011: ei pidä.)
Numerot:
su 12.12. 20.10 Aul 25 min -21 C 25 min
ke 15.12. 18.40 Aul -21 C 18.40 39 min
la 18.12. 20.10 Aul -17 tuulista 33 min
Fivefingers-kengät + Feelmax-sukat kaikissa edellisissä; pakkasraja sukille voisi olla 15 (ainakin tällaisilla lyhyillä lenkeillä mitä olen viime aikoina tehnyt).
22.03.2011 16:19 |
Näin sen ”Zen ja juoksemisen taito” nimisen kirjan ja – se ollut yhtään zen! Tällaista tyyliä kirjassa:
”Buddha sanoo…”
”Zen opettaa…”
”Zen kieltää…”
”Zen vaatii…”
”…edellyttää ankaraa itsetutkiskelua…”
”…laadi luettelo syistä…”
Apua! En voi arvostella kirjaa, koska en kyennyt lukemaan sitä.
Shapiro, L. 2009: Zen and the art of running. Suom. Porceddu, L. 2010: Zen ja juoksemisen taito. Basam books. 232 s.
24.03.2011 11:08 |
Toinenkin zen- ja juoksukirja on (Rohé 1974). Tämän lukee kymmenessä minuutissa ja kirjoittajan mukaan kirja on kirjoitettu melkein yhtä nopeasti, yhtenä iltapäivänä ja sitten muutamana myöhempänä inspiraation hetkenä.
Pari hörhöilyä kirjassa hiukan särähtää (”…electrical equilibrium is established between you and the planet”; ”you store a surplus of ”prana”… Absolute energy, the invicible vital force…”), mutta muuten kelpo tekstiä (fontti on tosin vähän turhan ”runollista”). Oikeastaan tämä kirjanen toimisi ensimmäisenä ja ainoana juoksuoppaana hyvin pitkälle. Seuraava lainaus tiivistää kirjasen sisältöä hyvin (taidan napata tästä rivit 2 ja 3 motoksi):
”once you’ve discovered
running is just another
form of funning
you will establish
your running speed,
time, distance, and regularity
according to what
is right for you”
Liekö juoksukenkien markkinointi vaikuttanut kirjoittajaan silloin, kun hän mietiskeli näin:
”feel your feet — heel, toes, heel toes
the heel cushioning your return to earth, the toes vaulting you off again”?
Rohé kirmailee lenkkinsä hippityyliin paljain jaloin Kalifornian ja Hawaijin rannoilla ja huomaa esimerkiksi, miten selkä on suorana ja hartiat rentoina, muttei sitä, että kantapäät vain juuri ja juuri hipaisevat maata. (Päkiä tulee paljain jaloin juostessa maahan ensin ja iskun vaimentaa jalkaholvi.)
Viite: Rohé, F. 1974 The zen of running. Organic marketing, 66 s. Kirjan voi ladata täältä: http://tinyurl.com/juokzen
24.12.2010 23:20 |
Lenkillä jouluaattona 23 asteen pakkasessa ohuen ohuissa varpikkaissa. Olenko minä friikki? (Sukatko? Mitä turhia… Fivefingersit jalkaan ja menoksi. Ostaisin kyllä vielä uusia varvassukkia, jos Feelmax myisi; etsitty on, kissojen, koirien ja joulupukkien kanssa.)
Numerot: 24.12.2010 15.00 Aul -23 C 37 min.
03.04.2011 22:05 |
Feelmaxilla on selvästi ongelmia, joihin spede-palkinto ei ihan riitä: http://www.toesalad.com/node/158
01.02.2011 11:13 |
Tiedättehän, että jos tykkää jostain oikein paljon niin näkee sen huonotkin puolet hyvinä? No niin, kengät hajoavat nopeasti. Päällikangas kuluu puhki varpaiden sivusta. Mainiot kengät! Kun varvas painaa kenkää, kenkä on se joka antaa periksi eikä varvas. Mustat varpaankynnet ovat aika tuttu ilmiö tavallisilla lenkkareilla juokseville.
Paikkasin kenkien ukkovarpaat vanhojen hiihtorukkasten peukalo-osalla ja liimalla. Hyvin toimii.
01.02.2011 11:23 |
Puuvillaisia sukkia ei ainakaan kannata varvaskengissä käyttää. Sain puuvillaiset varvassukat ja kokeilin. Pikkupakkasella laitoin toiseen kenkään sukan ja toiseen en. Puolimatkassa sukka piti ottaa pois, koska sen kanssa varpaiden tuli kylmä! Loppumatka sujui hyvin. Selitys lienee että puuvilla kastuu ja lämpö karkaa. Myös kengän koko saisi varmaan olla numeroa suurempi, kun sukkia tunkee sisään.
Numerot: Pe 21.1. 12.00 Aul rantaa 64 min
11.12.2011 1:15 |
Vuotta myöhemmin: lisää aiheesta Fivefingers ja talvi.