Toiseksi parhautta

Vibram fivefingers kso

Kso:t tulivat. Laitoin tämän jutun otsikoksi ensin että ”Parhautta”, niin hyvin Kso:t jalkaan solahtivat ja niin hyviltä ensimmäisissä koetassutteluissa tuntuivat. Muutin otsikkoa, koska Fivefingersin Speed-malli pärjäsi perusteellisemmassa testissä omalla kohdallani paremmin. Testaajien pienen määrän (N=1…) vuoksi, tuloksesta ei kuitenkaan voi vetää yleistyksiä. Veikkaisin, että sellaisen juoksijan mielestä, jolla on keskiverto tai leveä jalkaterä ja joka asuu jossain huitsin kaliforniassa tms, Kso on yhtä hyvä tai jopa parempi kuin Speed. Jos jalkaterä on kapea, Speedin saa nauhojen ansiosta istumaan Kso:ta paremmin. Jos asuu Suomessa ja on talvi, Speed voittaa Kso:n pitävämmällä pohjakuviollaan.

Olennaismmassa asiassa eli juoksutuntumassa en Speedin ja Kso:n välillä yhtä aikaa kokeiltunakaan huomannut mitään eroa. Hyvältä tuntuivat ja hyvin tuntui aina mitä tassun alla oli (Speedien ja Bikiloiden samanaikaisessa vertailussa huomasin eroa).

Black/orange/black

Uudet kengät :)

Talvisissa oloissa Kso on hiukan liukkaampi kuin Speed, niin kuin vähäisemmästä pohjakuviosta saattaa arvata. Eteenpäin niillä kuitenkin yleensä pääsee ihan hyvin; Paljasjalkatyylillä liukkaus haittaa vähemmän kuin kantapääharpalla.

Ensimmäisellä lenkillä Kso hiersi! Ihan vähän, mutta kuitenkin niin, että huomasi. ”Ei kai siinä mitään, niinhän uudet kengät usein tekevät”? Kyllä, mutta olen tottunut siihen, että Fivefingersit eivät hierrä. Ne pitää voida ottaa kaupan laatikosta ja lähteä saman tien kahden tunnin lenkille. Speedien ja Bikiloiden kanssa olen toiminut alkuinnostuksessa juuri niin eikä mitään hiertymiä tai muuta vaivaa ole tullut.

Vff kso ja speed. Nuolen kohdalta hiersi vähän.

Hiertymä vahvistaa ajatustani, että kengännauhat ovat hyvä keksintö. Kengän hiertymän aiheuttanu Kengän hiertymän aiheuttanutta kohtaa (kuvassa) ei saa tarranauhalla kiristettyä. Jalkani mallia ”siro 43” pääsi luultavasti hieman liikkumaan kengän sisässä. Nauhoilla kengän voi paremmin hienosäätää poikkeuksellisen kapeallakin jalkaterälle sopivaksi. Toisen tarranauhan lisääminen lähemmäksi kengän kärkeä voisi ajaa saman asian kuin nauhat.

Kso-Speed -testilenkkejä on tostaiseksi takana kymmenkunta ja yhtä kivoilta tuntuvat edelleen molemmat kengät. Kso:stakaan ei ole tullut ensimmäisen kerran jälkeen hiertymiä. Lumi ei ole ollut tänä talvena ongelma (kyllä, lunta on ikävä) ja tuntuu, että on ihan sama kummat Fivefingersit on jalassa. Mallien välisestä vertailusta olen siirtynyt testaamaan miten Fivefingersit yleensä toimivat näin epämääräisissä talvioloissa (vuosi sitten pääsi testaamaan niitä kunnon talvioloissa).

(Viimeksi päivitetty 27.12.2011)

Kso-testi jatkuu keväällä…

29.1.2012 ei jäänytkään kevääseen: tuli kunnon talvi ja hyvinhän kso:t pitävät ja muuten pelaavat, kun on alla pakkaslunta. Testaan samalla myös eri kombinaatioita eri keleillä näistä: ei sukkia, Feelmax-sukat ja Injinji-sukat (kaksi eri mallia). Saa nähdä riittääkö tällaisesta näpertelystä kerrottavaa kokonaiseksi artikkeliksi asti.

Avainsanat: ,

7 vastausta to “Toiseksi parhautta”

  1. nopoles Says:

    On ihan huomion arvoista, että liukkaus haittaa paljasjalkatyylillä vähemmän kuin voimakkaalla kantapääaskelluksella. Jos kantapää kopsahtaakin yllättäen jäähän, seuraavaksi maahan kopsahtaakin takaraivo. Sellainen pelko ainakin takaraivossa jyskyttää… Liukkaalla kelillä etenemisestä tulee tällöin puujalkaisen jännittynyttä ja varovaista.

    Päkiäkosketuksessa voima alustaan kohdistuu kantapääkosketukseen verrattuna enemmän suoraan alaspäin ja vähemmän suoraan eteenpäin. Kantapää laskeutuu alas seuraavassa vaiheessa, ja vasta sitten lähdetään eteenpäin (akillesjänteen vauhdittamana). Maakontakti on kokonaisuudessaan aivan liian lyhyt mihinkään tietoiseen toimintaan, mutta jalkapohjan hermosto ehtii rekisteröidä mitä alla on ja lihakset ehtivät refleksinä toimia. Fivefingerseissä varpaatkin ehtivät tuntea mahdolliset maaston pienet epätasaisuudet, joista voi napata hiukan pitoa.

  2. nopoles Says:

    Nyt on sitten “päässyt” kokeilemaan sitä sohjokeliäkin… Ainakin tuollainen kolme varttia menee hyvin, eikä varpaiden tule kylmä (testikenkinä Fivefingers kso ja speed). Edit: tunnin lenkkikin menee märällä kelillä, kun lämpötila vaihtelee nollan kahdella puolella.

    Ehkä on syytä tarkentaa, etten ole karaistunut ulkoilmasankari, enemmänkin vilukissa ja kotihiiri (ja mitähän muita eläimiä)…. Sormet ja varpaat palelevat helposti ilman tumppuja ja villasukkia. Jotkut etelänapavaellukset tai kasitonniset vuoret eivät houkuta pätkääkään. Suosikki juoksukelini on 30C heinähelle ja pilvetön taivas ilman turhia tuulen vireitä.

    Silti voin juosta sohjossa tai paukkupakkasessa ohuen ohuilla läpysköillä ilman sukkia. Liikkuvat varpaat eivät palele.

  3. dagarkvak Says:

    Komppaan tuota, että ainakin mun Merrelit on varmaankin tasan yhtä liukkaat jäällä kuin normilenkkarit, mutta kun pohja on sen millin paksu, niin tuntuma siihen kuinka liukas alusta on, on paljon parempi.

    Lumikokemuksia en vielä ole päässyt testaamaan.. :/

  4. nopoles Says:

    Aivan toivottoman liukkaalla kelillä (silkkaa jäätä ja lämpötila plussan puolella) Fivefingerseilläkään ei ole kiva mennä. Silloin eivät auta kuin nastat (nekään eivät auta, jos jään päälle sataa vielä lunta, joka lähtee liukumaan laattoina jään päällä).

    Nastat tarvitsisivat kenkään suhteellisen paksun pohjan. Vielä ei taida olla olemassa nastoitettavaksi kelpaavia zero drop -juoksukenkiä? Vaan harvoinpa epätoivoisen liukkaita kelejä on (toivottavasti). En nyt rupea suunnittelemaan mitään nastakenkien hankkimista. Menen Fivefingerseillä, ne toimivat mainiosta “normaalilla” liukkaalla, kuten nollakelillä uudella lumella.

  5. nopoles Says:

    Tänä talvena maassa on ollut toistaiseksi enemmän hiekoitushiekkaa ja -soraa kuin lunta tai jäätä. Ohutpohjaisilla jalkineilla juostessa huomaa hyvin, että paljas asvaltti on mukavampaa tassun alla kuin hiekalla kuorrutettu. Eivät ne soranmuruset satu, mutta pyörivät jalkojen alla niin, että huomaan hakeutuvani paljaalle asvaltille, kun mahdollista ja turvallista.

    Lumenpuutteesta on se etu, että pääsee hiekkapintaisille ulkoiluteille, koska siellä ei ole hiihtouria ja -latuja (mistä taas on se haitta, että ei pääse hiihtämään!!)

  6. nopoles Says:

    Lunta! Uutta lunta pari-kolme cm ja kuusi astetta pakkasta, jee! (Illaksi kiristyy.) Fivefingers Speedit toimivat loistavasti (ite en, alkoi ottaa ihan voimille ohutkin pöppölumi) – luulisin, että Speedeihin sopii paremmin ”Keep Stuff Out” kuin KSO:ihin, ainakin jos ”stuff. ” on lunta – koska Speedeissä on kengännauhat, joilla pienetkin raot saa tukittua. (Asia pitää vielä kokeellisesti varmistaa.)

  7. Kengurunnahkaa ja hamppua: FiveFingers Trek Ascent LR | Suksihiihtelyä Says:

    […] kahdesta aikasemmasta testaamastani Fivefingers mallista, joiden kanssa hiertymiä on tullut: KSO ja SeeYa LS. Todennököinen syyllinen löytyi tunnustelemalla kenkää sisältä: sauma, jolla […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: