Archive for toukokuu 2012

Ohuen ohuet

26.05.2012

En malttanut sitten pitää Kuusaita vain työkenkinä. Ulkona oli niin hieno käpsytellä niillä, että piti sitten testata miten ne pelittäisivät juoksulenkillä.

Eihän Kuusaita  juoksemiseen ole tarkoitettu. Pohja on niin ohut, että ei se ihan ikuisuutta voi kestää. Luotan kuitenkin lujasti tässä asiassa Feelmaxeihin. Pohjan kestävyydessä Feelmax taitaa olla edellä kaikkia muita kenkävalmistajia*. Näin ohuet Fivefingersitkin olisivat melkein kertakäyttötavaraa, vaikka niissäkin on kyllä ihan asiallinen ulkopohja.

Hinta kannattaa myös huomioida. Feelmax Kuusaat maksoivat 45 euroa (miinus juoksijakorttialennus – täällä: oldhorse) – niitä voi siis hyvällä tuurilla saada kolme paria yksien Fivefingersien hinnalla.

Feelmax Pankoihini ehti kulua melkein rotanmentäviä reikiä, mutta syytön tämäkin nappisilmä (Amalia) reikiin on; kengät ehtivät vain kulua aika pahasti, kun uusia Feelmaxeja ei saanut kolmeen vuoteen mistään.

Jos hyväksytään että on olemassa sellainen ristiriitainen olio kuin paljasjalkakenkä, niin Feelmax Kuusaa on sitten sellainen – Minimaalinen isolla M:llä (vai pitäisikö sanoa ohuella m:llä)? Tuntuma on minimalistinen, hyvin lähellä paljasjaloin juoksemista.

Kuusaa saa Fivefingersitkin tuntumaan järeiltä kengiltä. Alustan tuntee niin hyvin, että tällainen pullatassu nössö ”paljasjalkailija”, joka oikeasti harvoin juoksee paljain jaloin saa vähän miettiä mihin Kuusailla lähtee. Jos terävää murskattua soraa on tiellä niin paljon, että sitä ei käy väistäminen, niin se ei tunnu enää kivalta. Toisaalta mikä pakko sitä on sepelille lähteä juoksemaan, riittäähän sitä sileää asvalttia, hienoja hiekkateitä ja havunneulaspolkuja ainakin meillä päin.

Nauhoitus on Kuusaissa lähinnä koriste. Ne istuivat silti kapeaan jalkaan paremmin kuin Osmat, varmaan koska ovat enemmän sukkamaisen ohuet ja joustavat päältäkin. Lyhyillä testilenkeillä ei ole ainakaan vielä tullut hiertymiä tai muita pulmia.

En tiedä kuvittelinko, mutta olin huomaavinani, että aloin askeltaa Kuusailla hiukan erilailla kun verrokki Fivefingerseillä. Ihan varvasastujaa minusta ei saa kirveelläkään, mutta Kuusailla tulin alas ehkä enemmän päkiävoittoisesti kuin Fivefingerseillä.

*Ei Feelmax turhaan saanut spede-palkintoa (-; Pohjissa käytetään patentoituja(?) supersitkeitä materiaaleja. Materiaalit ehkä vähän hiostavat ja haju on pian tyrmäävä etenkin, jos ei käytä kenkien kanssa sukkia, mutta, hei, sitä vartenhan pesukoneet on keksitty.

Edit, pari viikkoa myöhemmin: Kuusaaseen tuli reikä. Ei näemmä Feelmaxkaan kestä juoksemista näin ohuena versiona, ei ainakaan tämä malli. Osmien testi jatkuu, niissä pohja paksumpi ja materiaali kulkee eri kauppanimellä. Ei vielä merkittävää kulumista havaittavissa.

Edit 2, 11 kuukautta myöhemmin: Oikeanpuoleinen Kuusaani kesti ehjänä melkein vuoden, vaikka kävelin Kuusailla aika paljon ja juoksin lenkkejä aika kuluttavissakin oloissa. Olisi tietysti pitänyt pitää kirjaa kilometreistä niin tästä testistä saisi vähän enemmän irti… Tuli vaan otettua Kuusaat jalkaan, kun ne ovat niin mukavan olemattomat kengät –  ja kaikki Fivefingersini ovat rikki. Vasemman jalan Kuusaata paikkailin nilkkateipillä…

Maasturi

13.05.2012

Hämeenkylmänkukka

Innostuin ostamaan maastokengät. Testiä pukkaa näistä varmasti, mutta ensin pitää saada kilsoja alle ja pahinta alkuinnostusta ohi, että pystyy tieteellisellä asenteella arvoimaan…

Lisäys 16.8.2020: määritä kasvi kenkien vieressä (vastaus kommenteissa).

Kengän nimi on Vivobarefoot Breatho Trail. Oikein notkeat ja ketterät kengät ja istuivat heti kuin valettu kapeaankin jalkaan. Juoksutuntuma ei ole yhtä hienostunut kuin Fivefingerseillä tai Feelmaxeilla eikä ole tarkoituskaan, koska nämä on tarkoitettu maastoon. Maastoksi en laske polkuja, olen alkanut ihan tosissaan ajatella, että pitäsikö kokeilla näillä oikein suunnistusta (Lisäys: kokeilin).

Haen tuntumaa tällaisiin vähän ”järeämpiin” kenkiin myös sillä taka-ajatuksella, että mitähän jatkossa laittaisi kilpailuissa jalkaan (sikälimikäli tässä kuntoutuu sen verran, että ”kilpailemisesta” voi puhua). Tiedä vaikka intoutuisi tänä vuonna maratonille… Tavallisessa lenkkeilyssä tavallisilla lenkkipoluilla ja -teillä ihan vaimentamattomat kengät tuntuvat edelleen ihanimmilta, mutta olen alkanut ajatella, että kilpaillessa saattaisi olla hyötyä pienestä iskunvaimennuksestakin.

Siitä lähde tinkimään, että kannan ja päkiän korkeuseron pitää kaikissa juoksukengissä olla nolla (zero drop).

Lenkkilintupinnat, osa 3

13.05.2012

Havaintoaika 1.4.2012-31.3.2013

Kotinurkilla -pinnat: 48
Suomenpinnat: 48
Maailmanpinnat: 49

Uusimmat havikset aina ylimpänä, havaintopaikka Hämeenlinna, jos ei muuta mainittu. Suluissa Suomenpinnojen kertymä.

Hippiäinen

28.11. Hippiäinen (48)
6.10. Pyy (47)
29.9. Pähkinänakkeli ja hippiäinen (Lidingö, Ruotsi – Lidingöloppet)
25.9. Kurki (46)
16.9. Palokärki (Hml 45)
15.7. Ruisrääkkä (Karhe – Posti-Hilman lenkki; 44)
4.7. Kottarainen (43)
22.6. Käki (Hämeenlinnan vuodariksi 42)
17.6. Käki ja palokärki (Vantaa, Sipoonkorpi – Jukolan viesti)
2.6. Punavarpunen (41)
25.5. Tervapääsky (40)
24.5. Kiuru (39)
22.5. Pensaskerttu (38)
19.5. Närhi (37)
17.5. Kirjosieppo ja satakieli (36)
13.5. Pajulintu (34)
10.5. Kuikka, hömötiainen ja keltasirkku (33)
9.5. Haarapääsky (30)
6.5. Sirittäjä (29)
5.5. Punakylkirastas ja harakka (28)
4.5. Sillkiuikku, naakka, tiltaltti ja mustarastas (26)
2.5. Kalatiira, pulu ja kivitasku (22)
29.4. Sinitiainen (19)
28.4. Käpytikka ja västäräkki (18)
24.4. Punarinta, sepelkyyhky pikkuvarpunen ja varpunen (16)
22.4. Räkättirastas (12)
15.4. Peippo, viherpeippo, telkkä, kalalokki ja laulujoutsen (11)
14.4. Isokoskelo, naurulokki ja sinisorsa (6)
2.4. Fasaani, varis ja talitiainen (3)