ZEMgear Terra Tech Ninja läpykät – review

In English (kind of).

Suksihiihtelyä suosittelee

• Helppoon maastoon; sorateille, metsäpoluille, ulkoiluteille (tyyppimaasto: Lidingön kunta Tukholman lähellä.)
• Sen verran pitkille lenkeille, että vähän tulee jo uupumus ja kengänpohjassa saa olla hiukan jämäkkyyttä. (Varaus: isovarpaat eivät välttämättä tykkää pitkistä lenkeistä näillä kengillä, katso alla.)

Suksihiihtelyä ei suosittele

• Vaativaan maastoon.
• Asvaltille. Asvaltti on sen verran joustamaton alusta, että kengän pohja saa Suksihiihtelyn mielestä olla vastaavasti mahdollisimman joustava.
• Lyhyille nautiskelulenkeille. Terra Techit ovat hirmu hauskat ja ketterät kengät, mutta miksi ei käyttää vielä hauskempia ja ketterämpiä?

Tabi vs. tabi

Zemgearien kovat suhteellisen jäykät pohjat sopivat parhaiten pehmeälle alustalle.

Aiemmin testaamistani tabikengistä B2R:t ovat pehmeimmät ja joustavimmat, ne on selvästi suunniteltu kovalle alustalle. Eivät B2R:tkään mitkään Hoka One-One’it ole, mutta toisin kuin Zemgeareihin, niihin on tällätty välipohjaan iskunvaimennusta -> paljasjalkatuntuma on Zemgear Terra Tech Ninjoissa parempi kuin Born2Runeissa.

B2R:t voisivat olla minun valintani, jos harrastaisin tosipitkänmatkanjuoksua tai jotain vuorijuoksua, missä pitäisi väsyneenä jyrätä kivistä rinnettä lujaa alas.

Zemgeareilla voisin lähteä johonkin pitkään maastojuoksuun missä olisi paljon neulaspolkua ja vaikka pururataa, mutta ei hirmuisia mäkiä. Paitsi että…

Tabi-kengät B2R ja ZEMgear, klipsut näyttävät pikkuvarpaiden paikat. Zemeissä pikkuvarpaita mahtuu heiluttelemaan iloisesti sivulle. Ukkovarpailla sen sijaan on Zemeissä vähän tukala olo.

B2R:n ja Zemgearin varvastaskut ovat päällisin puolin samanoloiset. Pienten varpaiden puolella Zemgear voittaa B2R:t, pikkuvarvastakin on tilaa heilutella sivullepäin. B2R:issä on heti kangas pikkuvarvasta vastassa. Homman pilaa kuitenkin Zemgearin huonosti muotoillut ukkovarpaiden lokerot. Ne on turhan suoraviivaisesti muotoiltu pyöreästi muotoilluille varpaille. Ukkovarpaissa tuntui lenkillä kaiken aikaa pientä painetta. B2R:issä sen sijaan on pesä pehmoinen varpahilla.

En lähtisi Terra Techeillä maratonille ihan sen takia, että mukavampia pehmeämpiä kenkiäkin asvalttikäyttöön on. Pitkähköön ja helpohkoon maastojuoksuun Zemgearit voisivat olla oivat, mutta vähän tuo varvasjuttu huolestuttaa. Pienilläkin pulmilla kengän istuvuudessa on matkan pidetessä taipumus paisua isoiksi ongelmiksi.

Kokeilin Terra Techeissä myös teknistä sukkaa (viisivarpaista), sukka oli ohut, mutta silti lisätilkkeen kanssa alkoi jopa huolestuttaa, että tässähän voi tulla mustat varpaankynnet, jos liian pitkään juoksee. Sellaista ei ole vielä minimalistiläpyköillä sattunutkaan, paitsi silloin kerran kolautin varpaan kiveen metsän kautta rynniessäni.

Ninja vs. ninja

Muddus Uttereissa oli hyvin samanoloinen juoksutuntuma kuin Zemgear Terra Techeissä. Jos hifistellään, Utterien kanssa on hivenen heikompi tuntuma alustaan (ja vastaavasti parempi suoja teräviltä kiviltä). Utterit eivät myöskään ole zero dropit, mutta droppi on niin pieni, millin tai pari, että lienee vain hyvää mielikuvitusta, kun sen on huomaavinaan.

Muddus Utterien ukkovarvaslokero on niin tiukka, että se sopii tuskin kenellekään. Luulisin, että Terra Techit voisivat sopia jonkin malliselle jalalle kuin nakutettu, vaikka minulle eivät sopineetkaan. Terra Techeissä on myös asiallinen nauhoitus, joten kenkien istuvuutta voi säätää toisin kuin Muddus Uttereissa, joiden tarranauha on pelkkä vitsi.

Ninja vs. superninja (viisivarpainen…)

Viisivarpaiset vs. kaksivarpaiset

Kuten monen kengän kohdalla aiemmin pitää ensin tähdentää että Zemgear Terra Tech Ninjat ovat erittäin ketterät kengät enkä ole havainnut niissä mitään vikaa huonosti muotoiltua isovarpaan lokeroa lukuunottamatta. Vertaan kaikkia kenkiä ensisijaisesti omiin suosikkikenkiini FiveFingerseihin, joiden voittanutta ketteryydessä en ole vielä löytänyt. FiveFingersit (Speed ja SeeYa LS) osoittautuivat taas ketterämmiksi kuin testattu uusi kenkä.

Päheitä läpyköitä

Terra Techeissä on säästetty minusta painossa väärässä paikassa samoin kuin FiveFingers SeeYa -kengissä: iltissä. Ohut iltti on nihkeä kiskoa paikoilleen, jää helposti ruttuun ja nauha voi alkaa painaa iltin läpi. Kiusa se on pienikin kiusa…

Klipsu näyttää miten ulkoreunalla on isovarpaalle tilaa vaikka kuinka. Varpaan sisäsyrjä on juostessakin koko ajan kiinni kankaassa.

Vibram on taitavampi tekemään kenkiin varpaita kuin Zemgear!

Suksihiihtelyä vieraili Zemgearin Kiinan tehtailla ja näki kuinka kengät valmistettiin: ensin tehtiin tavallinen yksivarpaisinen kenkä, sitten kärki sahattiin halki ja väliin ommeltiin ja liimattiin kangas.

Epäsymmetriaa: oikean ukkovarpaan (vasemmalla…) päälle on kääräisty enemmän muovia kuin vasemman.

Okei, en oikeasti vieraillut missään tehtaalla. Kengän varvasosien suoraviivaisesta rakenteesta voi kuitenkin arvata, että valmistustapa ei ole kauhean hienostunut. Kenkien viimeistelykin ontuu. Ompeleet on vedetty vähän miten sattuu, niin että isovarpaiden lokerot ovat selvästi epäsymmetriset. Lisäksi pieniä langanpätkiä, sojottaa sieltä täältä ja ylimääräistä liimaa on jäänyt tursuamaan saumoista. (Muddus Uttereissa oli samaa vikaa kuin Zemgeareissa: vasen ja oikea kenkä olivat epäsymmetriset ja muutenkin viimeistelyssä oli puutteita, mutta Zemit ovat kolme kertaa kalliimmat kuin Muddukset, joten niiden odottaisi olevan laadukkaat. )

Minimalistinen maastojuoksu

Oli aika jännä huomata, että Zemgear Terra Techien ja Vivobarefootin maastokenkien Breatho Trailien juoksutuntuma oli hyvin samanlainen tiellä juostessa. Sokkotestissä en välttämättä olisi erottanut kumpi on kumpi (jos ei Zemeissä ukkovarpaita olisi painanut), vaikka ne ovat sentään melkoisen erilaiset kengät. Nappulapohjaiset Vivot tuntuivat kärjestä jopa hiukan notkeammilta kuin sileäpohjaiset Zemit.

Vivobarefoot vs. Zemgear.

Jännä juttu oli huomata myös, että Zemgearien pienten varpaiden lokero oli parempi kuin Vivobarefootien, joiden pitäisi olla aika hyvin muotoillut paljasjalkakengät. Vivoissa ei pikkuvarvasta mahtunut heiluttelemaan niin kuin Zemeissä (klipsu kuvassa näyttää missä pikkuvarvas Vivobarefootien sisällä on).

Erilaiset nappulat, mutta samanlainen juoksutuntuma.

Terra Techien juoksutuntuma on varsin kova, koska pohja on suhteellisen jäykkä. Hyvä puoli tässä on, että Terra Techeillä voi jyrätä paremmin kuin ihan minimalistisimmilla läpyköillä silloin, kun edessä on kiviä, juuria ja männynkäpyjä ja väsy alkaa painaa sen verran, että askel sattuu välillä vähän huonoon kohtaan.

Suunnistamaan en sentään Zemgeareilla uskaltaisi lähteä. Suunnistuskengissä pitää olla järeät nappulat, vaikka suunnistuskengät muuten ovat perinteisesti aika minimalistiset – jostain syystä nilkan nyrjähdysvaara on metsässä pienin, kun nilkkaa ei yritetä suojella muovinpaloilla ja tuilla… Suunnistuskengiksi aika köykäisillä Vivobarefoot Breatho Traileilla olen selvinnyt todistettavasti Sipoonkorvesta ehjänä pois…

Moitimme

• Laaduntarkkailua.
• Kengän peukkuosan muotoilua.

Kiitämme

• Sitä että kengässä on peukkuosa jota muotoilla.
• Neljän pienimmän varpaan oman lokrun muotoilua.

Testaamatta vielä: miten Terra Techit toimivat märällä, liukkaalla, jäisellä tai lumisella kelillä. Täydennän raporttia, kun selviää. Raportoin myös, jos kilometrien karttuessa Zemgeareissa ilmenee lisää jotain kehuttavaa tai haukuttavaa.

Lisää kuvia Zemgear Terra Tech Ninjoista aiemmissa jutuissa: Zemiä! ja Iltaretki.

Tabi- eli ninjakenkien historiaa tutkin tarkemmin Muddus Utter kenkien testin yhteydessä.