Apina, antilooppi ja hevonen juoksivat kilpaa…

… apina voitti.

Nisäkkäiden ja yleisemmin kaikkien tetrapodien viimeisellä yhteisellä esi-isällä on päätelty olleen viisi varvasta kussakin neljässä raajassaan. Useimmilla nisäkkäillä varpaiden lukumäärä ei ole muuttunut mihinkään, mutta joillain nisäkäsryhmillä varpaiden lukumäärässä on tapahtunut kehitystä.

Apinat kuuluvat nisäkkäisiin, joilla varhainen primitiivinen ominaisuus on säilynyt, varpaiden ja sormien lukumäärä on edelleen se vanha ja tuttu viisi.

Sorkkaeläimillä varpaiden määrä on vähentynyt neljään, käytännössä kahteen.

Antiloopeilla on sorkat. Ne juoksevat kahden varpaan varassa ja ovat juoksemisessa tunnetusti aika eteviä. Antiloopit ovat kuitenkin enemmän pika- kuin kestävyysjuoksutyyppiä.

Kuten kaikki paljasjalkailuun hurahtaneet tietävät, ihmiset voivat metsästää antilooppeja juosten väsytystaktiikalla.

Ihmisellä on primitiivinen varvasratkaisu, mutta kehittynyt lämmönpoistojärjestelmä – ihminen on eläinkunnan ehkä paras hikoilija – ja muita anatomisia hienouksia pitkän matkan hölkkäämiseen ja ajoittaisiin spurtteihin (Bramble ja Lieberman 2004).

Kestävyysmetsästyksessä jujuna on, että ihminen käyttää kestävyysjuoksukykynsä lisäksi vielä huikeampaa erityisominaisuuttaan tehokkaita aivoja (Carruthers 2002).

Kaikki ihmiset eivät tietenkään kestävyysmetsästyksen vaativaa taitoa hallitse, mutta esimerkiksi !Nam!kabe, !Nate, Kayate, Boro//xao, /Uase ja Karoha ovat todistettavasti juosseet kolmen tai neljän hengen tiimeinä kuduantilooppeja hengiltä Kalaharin autiomaassa (Liebenberg 2006).

Karoha

Karoha juoksee ehkä yhä.

David Attenborough on käynyt tekemässä (auton kyydissä) kestävyysmetsästyksestä dokumentinkin. Kannattaa katsoa, se on hieno. Videolla on mukana jäljittämässä ja alkuväsytyksessä !Nate ja /Uase ja loppupeleissä henkien taistelussa kudun kanssa kahden juoksija Karoha.

Kuvausryhmä ei saanut ensimmäisellä kerralla kudun lopullista uupumista purkkiin. Karohan lenkkiporukan piti tehdä viikon sisään vielä neljä uutta yritystä (lyhyin 3 h 40 min ja pisin 6 h 38 min) ennen kuin metsästys uudestaan onnistui ja sillä kertaa kudun kuolema Karohan keihääseen saatiin myös kuvattua.

Kavioeläimillä kehitys on ollut vielä radikaalimpaa kuin sorkkaeläimillä. Hevosella on vain yksi varvas per raaja.  Kavio on tuon yhden varpaan kynsi. Hevosen koko paino on siis yksien varpaiden kynsien varassa.

Järkkäämällä yhteislenkille riittävästi matkaa, mäkiä ja mielellään helteiset olosuhteet, ihminen voi pudottaa hevoslenkkikaverinsa kyydistä. (Kannattaa kyllä treenata juoksua ensin ennen kuin lähtee juoksemaan hevosen kanssa kilpaa.)

Man versus horse run - Owen’s peak trail marathon

Kenkiä kaikille nisäkkäille

Matkapuhelimelle hyväksi osoittautunut nimi on kännykkä. Alkuun tuo sana vähän tökki ainakin minulla, mutta sitten siihen tottui ja lyhyt termi alkoi tuntua kätevältä. Paljasjalkakengällekin on nyt hyvä nimi: läpykkä (kiitos Kimble13). En tiedä lyökö läpykkä läpi yhtä hyvin kuin kännykkä…

(Lisäys: läpykän ”vastakohdat”, paksupohjaiset ja/tai korkeakantapäiset kengät ovat klompsuja.)

Seuraavaksi Suksihiihtelyä esittelee lyhyet nimet kengille sen mukaan kuinka monta varvasta niissä on…

Viisivarpainen kenkä sopisi lähes kaikille nisäkkäille sorkka- ja kavioeläimiä lukuunottamatta. Sellainen olkoon siis normikenkä. Kehittyneempi kaksivarpainen malli saa luontevasti nimen sorkkakenkä ja yksivarpainen kenkä saa yhtä luontevasti nimen kaviokenkä.

On huomioitava, että vaikka viisivarpainen kenkä on meille luontevin ja miellyttävin jalassa, se ei välttämättä ole kilpajuoksussa nopein vaihtoehto. Kehityksemme hölkkääväksi apinaksi ei ole kuitenkaan jatkunut yhtä pitkään kuin antilooppien ja hevosten kehittyminen tasankojen juoksijoiksi.

Kilpajuoksua harrastavan kannattaakin harkita sorkka- tai kaviokenkien käyttämistä kilpailuissa ja kovissa harjoituksissa, koska nillä voi päästä kovempaa. Tavallisilla peruslenkeillä on toki turvallisinta ja kehittävintä käyttää viisivarpaisia normikenkiä.

Testaan parhaillaan tällaista kaviokenkää, vieressä vanha kunnon apinakenkä

Testaan parhaillaan tällaista sinistä kaviokenkää. Vieressä vanha kunnon normikenkä.

Irtopointseja

  • Primitiivinen ja kehittymätön ei tarkoita samaa kuin huono silloin kun puhutaan biologisesta evoluutiosta. Primitiivisillä viisisormisilla käsillä oli esimerkiksi aika näppärä näpytellä tätä juttua verrattuna siihen, että olisi yrittänyt samaa kavioilla.
  • Varvas on italiaksi dita dei piedi eli jalan sormi.
  • Valaat ovat sorkkaeläimiä, mutta niitä ei tässä jutussa huomioida, koska ne ovat vaihtaneet lajia juoksemisesta uimiseen ja siinä prosessissa hukanneet jalkansa ja samalla tietenkin myös ne viimeisetkin kaksi varvastaan: kaikki mitä ole aina halunnut tietää valaista.
  • Ihminen on hyvin poikkeuksellinen apina vähän samaan tapaan kuin valaat ovat hyvin poikkeuksellisia sorkkaeläimiä. Ihminen on eläinlajeista ainoana keksinyt esimerkiksi kvanttimekaniikan, suhteellisuusteorian ja bloggaamisen.
  • Kirahvinnahkaiset mokkasiinin tapaiset kengät ovat olleet hyvät jalkineet kestävyysmetsästykseen Afrikassa. Australiassa kengurun kestävyysmetsästäjillä on ollut sitten kengurunnahkaiset barefootkengät.
  • Muita mahdollisia juoksemalla väsytettäviä saaliseläimiä Afrikassa on ollut kavioeläimistä seepra ja muista eläimistä esimerkiksi gepardi! (en ole nähnyt alkuperäistä julkaisua Steyn 1984, viittaus siihen täällä: Liebenberg 2006).

Viitteet:

Bramble, D. M. ja Lieberman, D. E. 2004: Endurance running and the evolution of Homo. Nature 432: 345-352. Pdf.

Carruthers, P. 2002: The roots of scientific reasoning: Infancy, modularity and the art of tracking. Teoksessa The congnitive basis of science. Toim. Carruthers, P., Stich, S. ja Siegal, M. Cambridge University Press. Koko teksti.

Liebenberg, L. 2006: Persistence hunting by modern hunter-gatherers. Curr. Anthrop. 47: 1017-1025. Pdf.

Mainokset

5 vastausta to “Apina, antilooppi ja hevonen juoksivat kilpaa…”

  1. Juha Says:

    Tässäpä lienee tuorein gepardiviite:
    http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-24953910

  2. nopoles Says:

    Vau. Mitenhän ovat pysyneet gepardin jäljillä? Mukava että se napattiin elävänä ja siirrettiin ilmeisesti johonkin missä siitä on vähemmän harmia. Lyhyellä matkalla on gepardi väsynyt, 6,4 km. Liebenbergin artikkelissa raportoidut Kalaharin sanien kudujen (ja kerran keihäsantiloopin) metsästykset olivat 17-35 kilometrin mittaisia. Sitten metsästäjät joko eksyivät jäljiltä tai saivat eläimen kiinni ja tapettua.

  3. Jani Says:

    Richardin sijasta taidat tarkoittaa David Attenborough’ta. Ainakin tuo videopätkä on Nisäkkäiden maailmasta, joka on yksi Sir Davidin sarjoista.

  4. nopoles Says:

    Walesissä on yleensä liian kylmä, että ihminen voittaisi hevosen 35 kilometrin juoksussa, mutta ei aina.

    Linkin takana kerrotaan perinteisimmästä hevonen versus ihminen kisasta ja hehkutetaan ihmisen kestävyysjuoksukykyä:

    ”We’re the right honourable kings and queens of the planet when it comes to long-distance running.”

    ”But what most sets us apart as runners is that we’re really cool”

    ”Mark Mattson, a neuroscientist at the US National Institute on Aging, has proposed that our kind evolved superior smarts partly because they helped us record and recall the complex details we encountered when running after food — landmarks, tracking clues, location of water sources, and so on. The fact that endurance exercise is known to stimulate neuronal growth in the brain’s memory-forming hippocampus suggests he’s right.”

    ”you might say we were born to run. But you also might just as well say we ran to be born.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: