Viikon mietelause (2): Juoksijan logiikkaa

Muistin vanhan hyvän kikan, miten voi huijata itseään eteenpäin intervallivetoja tehdessä:

Viimeistä vetoa ei lasketa, koska viimeisen nyt aina jaksaa sen ajatuksen voimalla, että tämä on viimeinen – joten, kun toiseksi viimeinen veto lähtee, voi ajatella, että se onkin viimeinen – ja kun toiseksi viimeinen on kerran viimeinen, niin sekin menee joka tapauksessa, koska viimeisen nyt aina jaksaa – joten kun kolmanneksi viimeinen veto lähtee voi ajatella, että se onkin viimeinen…

Kaikki vedot jaksaa!

Jokin tässä logiikassa tietysti mättää, mutta ei sitä väsyneenä kykene ajattelemaan, että mikä.

”Tutkimukset osoittavat”

Tämän päivän Helsingin Sanomista:

”Juoksukengissä ei siis kannata säästellä eikä jalkaan työntää mitä tahansa tarjouslenkkareita. Tutkimukset osoittavat, että tärähdystä tehokkaasti vaimentavat lenkkikengät vähentävät alaraajojen rasitusvammariskiä. Apua kenkien valintaan saa fysioterapeutin* tekemästä juoksuanalyysistä” (Takala 2014).

Olisin kiinnostunut viitteistä noihin tutkimuksiin. Julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa kenties?

Esimerkiksi Nike ja Asics voisivat myös olla kiinnostuneita, voisivat sitten käyttää tutkimustuloksia mainonnassaan. Nyt eivät uskalla. Oikeusjuttujen pelossa.

*(Harmistuvan fysioterapeutin? :-)

Viite
Takala, Sami 2014: Älä tule penikkatauti: Näin ehkäiset juoksijan viheliäisen rasitusvamman. Helsingin Sanomat 2.9: C14. Haastateltu asiantuntija: LL, ortopedi Jari Syrjänen.

PS. ”Alaraajojen”? Miksi ei voi sanoa, että jalkojen?

Vaikeiden sanojen tarpeeton käyttäminen ei ole merkki tieteellisyydestä, se on merkki sumutuksesta; siitä, että piilotetaan (muilta ja luultavasti myös itseltä) se, ettei ole aiheesta oikein mitään pätevää sanottavaa.