Ξυπόλητος δρομέας τα ελληνικά νησιά, μέρος 3: Σκόπελος

Kreikkasarjamme on edennyt jo kolmanteen osaansa. Lenkkeily- ja luonnontutkimus (ja lomailu-) kohteena oli tällä kertaa Skopelos, saari jälleen, mutta tällä kertaa Egeanmeren puolella. Aikaisemmat kohteet ovat olleet Joonianmerellä: Korfu ja Zakinthos. Neljäs osa on tulossa ehkä hämmästyttävänkin pian, pysykää kanavalla!

Valokuva0380

Tukikohtamme Skopeloksen kaupunki vuorenrinteen lenkkitieltä kuvattuna. Huomaa urheilukenttä!

Lenkkitiet Skopeloksella olivat melko rauhallisia ja riittävän vaihtelevia ainakin parin viikon tarpeisiin. Kestopäällysteelle ei ollut paljon vaihtoehtoja, joitain hiekkatienpätkiä ja kivikkoisia polkuja vuorilta löytyi. Hiekkaista biitsiä ei ihan Skopeloksen kaupungin lähellä ollut.

Jalkinevalintani lenkkeilyyn oli Fivefingers Spyridon MR, muuta ei tarvinnut. Aika paljon menin myös paljain jaloin. Vuoriston suuntaan asfaltti oli turhan karkeaa ja kulunutta paljaille jalkapohjille, mutta muihin suuntiin löytyi riittävästi sileää asfalttia paljain tassuin tassutella.

Urheilijoille vinkiksi: Skopeloksesta löytyy täysimittainen urheilukenttä. Oi, siellä olisi voinut tehdä tonnin vetoja, oli vaan kunto sen verran heikko, että järkevämpää oli keskittyä peruslenkkeilyyn. Kävin kuitenkin kentällä hölkkäilemässä. Ei siellä sitten ketään muuta näkynytkään.

Valokuva0388

Skopeloksen urheilukenttä. Jollain kreikkalaisella logiikalla portit olivat joinain päivinä auki ja joinain kiinni.

Lintuhavainnoista hienoimpia olivat välimerenhaukat (Falco eleonorae). Ensimmäisenä päivänä ihmettelin, että miten voi jalohaukkoja lennellä samassa paikassa noin paljon kunnes katsoin lintukirjasta, että ahaa tämmöisiä.

Kalahavainnoista jännittävin oli uimarannalle ajautunut kuolleena löytynyt perhossimppu (Dactylopterus volitans).

Kaikkia mahdollisia kuivan maan ja meren pikkueläimiä pyydystettiin tietenkin säännöllisesti. Mitään ihan yhtä jännittävää ei tullut vastaan kuin Zakinthokselta löytynyt ”tarunhohtoinen sulkajalkapunkki”, mutta on se vaan kiva aina etelän ihmeellisiä ötsiäisiä tutkia pohjoisen ihmeellisten ötsiäisten lisäksi.

Valokuva0361

Haavia tarvitsee kuivalla maalla ja vedessä. Köpsän kuvaajan peukalo linssin edessä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tutkimusta

(Reissun ajankohta: kesäkuu 2015.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: