Archive for maaliskuu 2017

Havainto: maantiekenkä pitää jäällä paremmin kuin maastokenkä

26.03.2017

Tässäpä vihje kaikille pitävien talvikenkien suunnittelijoille: tutkikaa Mizunon Ekiden -maantiekilpakengän (kuvassa alla vasemmalla) pohjan kuvioinnin yksityiskohtia ja materiaaleja.

(Lisäys 27.3: jutun lopussa on vihjeitä myös kengännauhojen suunnittelijoille…)

Mizuno Wave Ekiden 10 vs Vibobarefoot Primus Trail

Mizuno Wave Ekiden 10 vs. Vibobarefoot Primus Trail

Tein juuri ensimmäisen lenkin upiuudella maastojuoksukengälläni nimeltä Vivobarefoot Primus Trail – yksikkömuoto edellisessä lauseesa on ihan oikein, toisessa jalassa oli verrokkina erilainen kenkä – ajattelin, että jos taas vaihteeksi testaisi ihan jotain kenkämallia ihan kunnolla.

Kunnon testiin kuuluu, että siihen menee aikaa, joten yritän malttaa olla hihkumatta tässä vaiheessa liikoja uusista Vivobarefooteistani – selviä erojakin on edeltäviin malleihin Breatho Trailiin ja Trail Freakiin, mutta ei niistä vielä sen enempää.

Vivobarefoot Breatho Trail Trail Freak Primus Trail

Vivobarefootin maastomalleja, reunoilta keskelle, vanhimmasta uusimpaan: Breatho Trail, Trail Freak ja Primus Trail. Tilasin oikeastaan kirkaan punakeltaiset Primus Trailit, mutta mustaharmaat tuli, en jaksanut palauttaa vaikka väri onkin juoksukenkien tärkein ominaisuus.

Yksi asia tuli kuitenkin heti selväksi, verrokkikengässä oli parempi pito – sileällä jäällä. Verrokki oli kilpakenkä nimeltä Mizuno Wave Ekiden 10.

Mizuno Wave Ekiden 10 blue racing flat

Mizuno Wave Ekiden kympit suoraan boksista otettuina. Sininen on minusta yleensä tylsä väri, mutta näiden sininen näyttikin livenä aikas sähäkältä, varsinkin pohjan vastavärin korostamana. Päheät kilpurit kaiken kaikkiaan.

Ekiden -mallit ovat maantiejuoksuun tarkoitettuja puhdasverisiä kilpakenkiä. Tarkoitukseni olikin säästellä niitä lähinnä kilpailuihin ja reippaampiin harjoituksiin (kuulostaa ehkä niin kuin tekisin sellaisia paljonkin, mutta säälitävän vähiin ovat viime aikoina jääneet).

Kummasti vaan kävi niin, että en malttanut jättää Mizunoja kaappiin, vaan kilpureista tuli vaivihkaa ykköslenkkikenkäni. (Mitä eroa perinteisellä kevyellä kilpakengällä ja minimalistisella paljasjalkakengällä sitten on, se on tarkemman pohdinnan ja toisen jutun aihe.)

Ekidenien valitseminen Lidingöloppetin kisakengäksi oli sekin vähän niiden käyttötarkoituksen venyttämistä, mutta hyvin maantiekengät toimivat. Keli oli viime syksynä kuiva (tietenkin, ”Ruotsissa paistaa aina aurinko”), mutaisemmalle kelille valinta olisi toinen, samoin Lidingöä vaativampaan maastoon. Eipä silti että hirveästi mudassa ja vaativassa maastossa viihtyisin: kerran maantiespesialisti, aina maantiespesialisti.

Lopulta painelin lähinnä Ekideneillä lenkit läpi talven, enkä malttanut olla käyttämättä niitä muutenkin kuin lenkeillä, ihan arkisessa käppäilyssä. Lumisilla ja jäisillä teillä juokseminen oli tietenkin hienojen kilpakenkien väärinkäyttöä. Ihan ensimmäisillä lenkeillä Ekidenit olivat tuntuneet liukkailta märällä asfaltillakin, mutta se taisi olla vain uudenkarheutta – kilpurien kumeja pitää vähän lämmittää ennen kuin ne alkavat toimia… Kummasti vaan kevyesti kuvioitujen maantiekengät sitten tuntuivat pitävän talvioloissa. Joskus jäisissä oloissa kavereilla oli fiksusti nastakengät, mutta ihan rennosti pystyi kilpakengillä laskettelemaan samat reitit.

Kun sitten ostin uudet Vivobarefootin maastokengät sileiksi ja puhki juostujen ja käveltyjen tilalle, oli aika testata, että oikeastiko kilpakengissä on hyvä pito. Lumet olivat jo suurelta osin sulaneet, mutta menin ihan vartavasten testaamaan kenkiä tiepätkälle, jonka tiesin olevan silkkaa peilijäätä.

Tulos: kyllä, kevyesti kuvioidut ja nyt jo hiukan kuluneet maantiekilpakengät pitivät jäällä paremmin kuin varsin voimakkaasti kuvioidut maastojuoksukengät – paljon paremmin. Ekidenit vaan tarrasivat kiinni jäähän kuin gekko. Jokin juttu niiden pohjan materiaalissa ja kuvioinnissa täytyy olla, että ne – varmastikin vahingossa – toimivat jäälläkin. Ei maastureissakaan mitään vikaa ollut, jäällä on normaalia, että siellä ei kenkä pidä.

Vivobarefootin Breatho Trailit ovat tällä hetkellä asemassa, että jos saisin loppuelämäni aikana käyttää vain yhdenlaisia kenkiä, niin ne olisivat ne. Lämmittelen nyt kumeja Primus Traileista, pysykää kanavalla niin näette, onko niistä haastajiksi.

PS1 päivää myöhemmin: kokeilin samaa jäistä tienpätkää FiveFingers Trek Ascent LR -maastokenkä Primus Trail -kengän parina, tulos: kumpikin piti sileällä jäällä yhtä hyvin (lue: ei pitänyt oikein yhtään).

PS2 päivää myöhemmin: hain Primus Trail -kengät perjantaina ja nyt maanantaina toisesta kengästä on nauha poikki ja toisestakin melkein, aika lahjakkaasti minulta, tai sitten kenkien nauhoitussysteemissä on jokin vika… (katso tarkemmin kommenteista)

Vivobarefoot Primus Trail nauhat

Vivobarefoot Primus Trailien nauhat kolmen käyttöpäivän jälkeen!

Mainokset