Archive for the ‘Matikka – Lota lota’ Category

Miksi en osaa suunnistaa (linkki)

09.10.2011

Tämän jutun kanssa tuli luokittelupulma, laittaako se henkilökohtaisempaan ja urheilupainotteisempaan vai tieteellisempään blogiin? Laitoin tieteelliseen, mutta, hei, tännehän voi laittaa linkin: tarina ”suunnistustyhmyydestä”.

Mainokset

Muisti pelaa pätkittäin

07.03.2009

G. Marx: ”Tämänhän ymmärtäisi neljävuotias lapsikin. Käykää hakemassa minulle sellainen, en saa tästä mitään tolkkua”.

Minä olen tänään pelannut muistipeliä – kolmevuotiaan lapsen kanssa. Tämän päivän peleistä aikuinen on voittanut neljä ja kaksi on päättynyt tasan 14-14. Eilen kolminpelissä lapsi (I. 3 v 3 kk) tyylipuhtaasti voitti molemmat vanhemmat.

Jää olo, että kävi pelissä miten kävi, lapsen muisti on parempi. Minun on pakko keskittyä armottomasti, kehittää erilaisia muistisääntöjä, mittailla etäisyyksiä kädellä, laskea rivejä ja sarakkeita. I. ei laske (eihän se kunnolla edes osaa), puhua pulputtaa ja touhuaa eikä näytä keskittyvän yhtään. Lapsi yksinkertaisesti vain – muistaa. I. antaa vielä tasoitustakin: katsoo välillä samoja kortteja moneen kertaan ja nostaa varmemman, juuri äsken katsotun kortin ensimmäisenä.

Aikuinen pelaa tosissaan ja lapsi leikkii.

Sitä selittää itselleen kaikenlaista. Että aikuisen muisti on ”erilainen”. Kolmevuotias on vaiheessa, jolloin muistiin painuu mielettömästi sanoja ja kaikkea mahdollista uutta. Mutta, mutta…

Miksi jotain

03.12.2007

Miksi jotain on olemassa sen sijaan, että ei olisi mitään?

Vastaus suurimpaan metafyysiseen kysymykseen / kaikkien miksi -kysymysten äitiin / jonninjoutavaan filosofiseen jaamiskeluun (valitse sopiva) tulossa tälle palstalle.

Vastaus on vielä salaisuus. (”Eikä ole et vain tiedä”?) Pidän jännitystä viikon verran (käyn lapissa) ja kirjoitan sen sitten tähän:

(Jaa, laitetaan vastaus vain kommentteihin, ettei tule liian suurieleistä julistusta. 14.12.2007)

Gigasekunti ja megaminuutti

31.08.2007

R täyttää tänään miljardi sekuntia. Lähettäkää ihmeessä onnitteluja! Seuraava harvinaisen pyöreä merkkipäivä on jo vajaan kahden kuukauden kuluttua: I täyttää miljoona minuuttia!

Et voi voittaa…

20.07.2007

tietokonetta, joka pelaa tammea:

http://www.cs.ualberta.ca/~chinook/ Schaeffer, J., Burch, N., Björnsson, Y, Kishimoto, A., Müller, M., Lake, R., Lu, P. ja Sutphen, S. 2007: Checkers is solved. Science 317: 1518 – 1522

Höh ihan tyhmä peli, en mää olis halunnutkaan pelata… Jollain ei varmaan ole ollut tarpeeksi tekemistä…

99999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999999

02.08.2006

Grr, numerot ovat tärkeitä osa 4

Pienenä miljoona oli hieno ja iso luku ja 9000000 oli tietysti vielä isompi ja hienompi. Leikkirahatkin – ”setelit” – olivat meillä yhdeksänmiljoonaisia, teimme (”painoimme”) niitä tuhansittain (veljelläni oli salkku täynnä niitä). Yhdeksänmiljoonaisten arvo ihan oikeisiin rahoihin verrattuna tuli joskus käytännössä mitattua.

Lapsilta kysellään, että mihin asti osaat laskea. Miksei aikuisilta?

Tämmöinen loru on joskus jostain tarttunut päähän:

miljoona
biljoona
triljoona
kvadriljoona
kvintiljoona
sekstiljoona
septiljoona
oktiljoona
noniljoona
desiljoona

Tämän lorun kun muistaa, osaa laskea otsikossa mainittuun lukuun asti (auki kirjoitettuna monta ysiä, lyhyemmin kymmenen potenssiin 66 miinus yksi).

Jokainen listan luku on aina miljoona kertaa edellistä isompi (10^66-1 on 999999 desiljoonaa 999999 noniljoonaa jne). Sen jälkeen tökkää. Mikä lie seuraava? (Sarjassamme täysin turhaa tietoa.)

Englanniksi osaan yhtä pitkälle kuin suomeksi, ”amerikaksi” vain lukuun 10^36 – 1. Luvut ovat ulkomaankielellä näin: million, billion, trillion, quadrillion, quintillion, sextillion, septillion, octillion, nonillion, decillion.

Eurooppalaiset laskevat kunnolla, amerikkalaiset kolmen nollan välein ja aloittavat epäloogisesti laskemisen kakkosesta.

Ei kaikki Amerikassa ole suurta, numerot ovat naurettavan pieniä!

Lisäys 30.10.2011: Englannissa on ilmeisesti siirrytty amerikkalaiseen järjestelmään. Wikissä on luettelo fiksua ja pöhköä järjestelmää käyttävistä maista.

Grr

27.02.2006

grr.gif

Bå. Grr, numerot on tärkeitä.. Tämä kuva on vanhasta Juoksijasta. (C) Mordillo

Offtopic

Ristiäisvieraat vielä hämmästyy

31.01.2006

Bå! Hämeenlinnan Alajärvellä oli kolattu lumi pois uralta niin, että siellä voi luistella luistimilla. Ovelaa!

Hiihtouratkin oli, niin että järvellä voi harrastaa kaikkiaan viittä lajia: hiihtoa ladulla ja luistelua suksilla tai luistimilla, molempia sauvoilla tai ilman.

Niin ja napakelkkailua! Kuutta lajia! Ai niin varmaan avantouintiakin ja… I’ll come in again… amongst the winter sports on Lake Alajärvi are such diverse elements as… what is ”napakelkkailu” in English?

Numeroita: 29.1.2006 kolmisen kilsaa (13 min) suksihiihtelyä jäällä. Sitten taas purua kiertämään asiallisesti sauvat kädessä.

Kiperää, kapeaa, kuperaa

25.01.2006

Bå! Ei luista, ura on kapea ja kupera, ei meinaa mahtua ohi latuhiihtäjistäkään. Harvoinpa olot täydellisesti natsaavat, kun suksihiihtelemään lähetään. Laatuvaatimukset lajissa ovat öbaut samat kuin pikaluistelussa (mitä suksihiihtely lajina saattaa ehkä etäisesti jonkun mielestä muistuttaa): liukasta, tilavaa ja tasaista.

Yksi ratkaiseva piirre suksihiihtelyssä on mikä pikaluistelusta puuttuu: ylämäet – ja alamäet. (”Ihmisiä on kolmenlaisia – niitä, jotka osaavat laskea ja niitä, jotka eivät osaa…”?)

Tärkeitä numeroita: 24.1.2006, tiistai, Malmi; suksihiihtelyä 17½km – 72 min; pakkasta -1, lumi uutta, jäätä ja jotain suksenpohjat pilaavaa höhhöä siellä täällä.