Ei pidä urautua

(20.3.2021)

Hankikanto! Voi hiihtää missä vaan, luistellen tietenkin, sauvatkin jätin himppeen kun niitä ei tarvittu.

Juokseeko kukaan enää paljasjalkakengillä?

Kyllä! Minä! (Kuvassa alla ovat tämänhetkiset suosikkimenopelini.)

Vivobarefoot Trail Freak vs Vibram Fivefingers Spyridon MR

Ohuen ohuet läpykät eivät selvästikään ole enää muotia. Niitä ei enää kelpuuteta mukaan juoksulehtien kenkätesteihinkään.

Varmaankin on katsottu, että ylitopatuista ja muovitetuista kenkähirvityksistä heilahdettiin liikaa toiseen laitaan ihan minimaalisiin kenkiin. Nyt haetaan kultaista keskitietä, turvallista juoksukenkää, jolla ei tulisi rasitusvammoja.

Varmaankin hyvä niin. Minä en kuitenkaan ole muotitietoinen, vaan jatkan läpyköillä läpyttelyä (ja kesällä paljain jaloin).

Miksi? Koska se on kivaa! Paljasjalkailulla juoksusta saa parhaat kiksit. Niin yksinkertaista.

Kävelemään

Hain kasetin, johon olen joskus äänittänyt Sigin Purppura -levystä nämä:

Sateenkaari
Tuliset vaunut
Purppura
Kävelemään
Leijailen
Paratiisikesä
Maailman myrskyt
Hyvää syntymäpäivää

Kuuntelen:

”Moni hyppää pois ja tyhjyyteen ajelehtii”
”Vapisevin käsin väärän nimen kirjoitamme matkakodin papereihin”
”Neiti nuhruinen, keskeltä nokkosten, paiskaa kiven ladon seinukseen”
”Kun kuolen, kenkäni sä saat, ne mustat ja kuluneet talvisaapikkaat”
”Pois enää osaa en ja pois enää tahdo en”
”Tämä kesä on ehkä nuoruutesi viimeinen”
”Tuuli nukkuu sylissä sotilaan, ei saa herättää sitä milloinkaan”
”Lailla hiekanjyvän pienoisen tahdon kenkääsi kutittamaan”