Paljasjalkailua aloittelijoille (kuten minulle)

Minimalistijuoksuun pitää siirtyä vähitellen. Mutta ei niin, että siirtyisi ensin käyttämään hiukan aiempaa ohuempia juoksukenkiä, joissa on hiukan aiempaa maltillisempi kantakorotus. Siis ei.

Nimenomaan alkuvaiheessa on olennaista, että kengät ovat ihan tasapohjaiset ja niin ohuet kuin alusta sallii. Paras kenkä on kenkä jota ei ole: jos olosuhteet suinkin sallivat aloita harrastus oikeasti paljain jaloin.

Enkä tarkoita nurmikolla hissuttelua. Asfaltti on kelpo alusta paljasjalkailun opetteluun. Puolipehmeillä kengillä tai pehmeällä alustalla on liian helppo jatkaa vanhaa normilenkkikengillä opittua tekniikkaa. Paljain jaloin ja kovalla alustalla alkaa väkisinkin juosta oikealla tekniikalla.

Mutta varovasti: juokse minimaalikengillä ensin lyhyitä lenkkejä – minimaalisen lyhyitä. Jos olet tottunut juoksemaan paljon kilometrejä tavallisilla lenkkikengillä, paksukaisilla pitää aluksi juosta suurin osa lenkeistä – tai sitten vähentää viikkokilometrejään todella reilusti. Eihän se kivaa ole, mutta fiksua.

Pehmokengissä taantuneet pehmojalat vaativat perusteellisen totuttelun uuteen lajiin. Lihakset sopeutuvat nopeasti, mutta nivelillä ja jänteillä kestää kauemmin ja luilla vielä kauemmin. Voi kestää vuoden ennenkuin elimistösi on täysin sopeutunut minimaalisilla kengillä ja paljain jaloin juoksemiseen. Siis vuoden.

 

nopoles aka nosoles 6.1.2012