Grr, numerot ovat tärkeitä osa 4
Pienenä miljoona oli hieno ja iso luku ja 9000000 oli tietysti vielä isompi ja hienompi (leikkirahatkin – “setelit” – olivat meillä yhdeksänmiljoonaisia, niitä tehtiin (“painettiin”) tuhansittain ja kurssi markkaankin tuli joskus käytännössä mitattua).
Lapsilta kysellään, että mihin asti osaat laskea. Miksei aikuisilta?
Tämmöinen loru on joskus jostain tarttunut päähän ja sen avulla menee otsikossa auki kirjoitettuun lukuun (kymmenen potenssiin 66 miinus yksi):
miljoona
biljoona
triljoona
kvadriljoona
kvintiljoona
sekstiljoona
septiljoona
oktiljoona
noniljoona
desiljoona
Jokainen listan luku on aina miljoona kertaa edellistä isompi (10^66-1 on 999999 desiljoonaa 999999 noniljoonaa jne). Sen jälkeen tökkää. Mikä lie seuraava? (Sarjassamme täysin turhaa tietoa.)
Englanniksi osaan yhtä pitkälle kuin suomeksi, “amerikaksi” vain lukuun 10^36 – 1. Luvut ovat ulkomaankielellä näin: million, billion, trillion, quadrillion, quintillion, sextillion, septillion, octillion, nonillion, decillion. Eurooppalaiset laskevat kunnolla, amerikkalaiset kolmen nollan välein ja aloittavat epäloogisesti laskemisen kakkosesta.
18.08.2006 kello 18:31 |
Noi sun ysit sotkee kaikki muotoilut, kun WP ei osaa tavuttaa niitä. :/
21.08.2006 kello 17:12 |
Hm, auttaisiko jos lisäisin muutaman ysin?
18.02.2008 kello 13:09 |
Kuinka monta sangollista vettä virtaa joka päivä Ankkalinnan kanavan kautta ?
972 536 kvintiljoonaa, 693 754 kvardriljoonaa, 341 869 triljoonaa, 940 biljoonaa, 327 000 miljardia, 884 miljoonaa, 764 897 ja puoli *
Miljardit menevät hassusti biljoonien puolelle, mutta koko luvun suuruusluokka on joka tapauksessa aika tarkkaan yksi sekstiljoona. Hetken jo huolestuin, että tuohan on aika paljon vettä. Ei voi tietää paljonko sanko Ankkalinnassa vetää, mutta jos vaikka litran. Eihän tuo sekstiljoona sangollista silloin ole kuin sellainen miljoona auringon tilavuutta.
*) amerikaksi höpöluku nine trillion multipadillion… tippaa (drops).
20.02.2008 kello 15:38 |
Käännösvirheitä (enkös minä ole miljoona kertaa sanonut, että ei saa liioitella!):
Kuinka monta solua ihmisessä onkaan? Lukion oppikirjan, lasten tietokirjan ja populaaritieteellisen kirjan mukaan:
-Ihmiskeho sisältää 100 triljoonaa solua. (Ulmanen ym. 2004, s. 66)
-Pikkuruisimpia rakennusaineita ovat mikroskooppisen pienet yksiköt, solut, mutta niitä tarvitaan jopa sata triljoonaa. (Winston 2004 s. 10)
-Ihmisruumiissa on kaikkiaan noin 10 kvadriljoonaa solua. (Bryson 2005, s. 328)
-Solumme muodostavat kymmenen tuhannen triljoonan kansalaisen kansakunnan (Bryson 2005, s. 402)
Sadalla triljoonalla eli 10^20 solulla rakentaisi vaikkapa muutamia miljoonia aikuisia sinivalaita.
Kymmenen kvadriljoonaa eli 10^25 solua on niin päättömän paljon, että sille on vaikea keksiä konkreettista mielikuvaa. Kymmenen tuhatta triljoonaa eli 10^22 solua on siihen verrattuna vähän, mutta satoja tuhansia tonneja painaisi yksi ihminen tämänkin mukaan. (Amerikan-englannin ten quadrillion on sama kuin ten thousand trillion eli 10^16.)
Ruumiisi on kiehtovan monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu viidestä biljoonasta biljoonasta biljoonasta atomista. (Winston 2004)
Esmes kaksitoista grammaa hiiltä = 6×10^23 atomia. Viisi biljoonaa biljoonaa biljoonaa (5×10^36) hiiliatomia painaisi miljardi tonnia. Miljoonia tonneja painaisi niin monen atomin ihminen, vaikka olisi pelkkää vetyä.
Maapallolla elää
a) usea sata tuhatta
b) monta miljoonaa
c) billjoona biljoonaa hyönteistä (Hyvönen ja Häll 2006)
Kysymyksen a ja b-kohdat ovat oikein (sic!), mutta oikeaksi vastaukseksi on tarkoitettu c. Lasketaanpa, biljoona (yhdellä ällällä) biljoonaa on 10^24. Maapallon pinta-ala on noin 10^14 neliömetriä. Biljoonasta biljoonasta hyönteisestä riittäisi joka neliömetrille 10^10 eli kymmenen miljardia ötöä. Niistä tulisi kautta maapallon kymmenen metriä korkea kerros niin että joka ikisessä kuutiomillissä olisi yksi ötökkä. Miljardi ötökkää kuutiometrissä; aikamoinen räkkä!
Bryson, B. 2005: Lyhyt historia lähes kaikesta. Suom. M. Päkkilä. Werner Söderström osakeyhtiö. Alkuteos 2003: A short history of nearly everything, 2003.
Hyvönen, L. ja Häll, H. 2006: Ötökät elokuvan (esitetty tiedekeskus Heurekassa) oppimateriaalia Tiedekeskus Tietomaa.
Ulmanen, I., Tenhunen, J. ja Ylänne, J. 2004: Geeni ja biotekniikka. 6. painos. Werner Söderström osakeyhtiö.
Winston, R. 2004: Miksi minä olen minä. Suom. T. Kontro. Otava. Alkuteos What makes me me, 2004, Dorling Kindersley Limited, Lontoo.